Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja virkamiehet

Valtuustoseminaarissa Heinolassa viime viikolla kävimme lävitse tämän hetkisiä näkemyksiä yleisestä talouden tilasta, Vantaan visioista ja tulevista strategisista linjauksista. Olemme vaikean ja innovatiivisuutta vaativan tehtävän edessä etsittäessä vähemmän kaupungin toimintaa ja palveluita rapauttavia keinoja. Laadittavan strategian tulee olla realistinen mutta tulevaisuuteen toiveikkaasti suuntaava.

Me vihreät painotamme strategisia toimia talouden saamiseksi hallintaan, ennaltaehkäisevän työn merkityksen ymmärtämistä ja ilmastomuutoksen torjuntatyön ja kestävänkehityksen näkemistä - tajuamista myös talouslähtökohdista.

1.      Talous

Taloustalkoissa ei Vantaa ole yksin. Talouden ennusteet ovat riitaisia ja siksi on erityisen tärkeää olla realisti tehtäessä linjauksia ja päätöksiä. Paniikkiratkaisuihin ei ole varaa, vaikka joudummekin pakosta tekemään ratkaisuja, jotka poikkeavat normaaliolojen valinnoista. Vuoden 2010 talousarvion kehys on syytä pohjautua valtuuston hyväksymään vuoden 2009 talousarvioon huomioiden kaupunginhallituksen tämänpäiväinen päätös ylitysuhkista.

Toiminnalliseen järkevyyteen ja sitä kautta säästöihin pyrkimiseksi strategisissa valinnoissa tehtävät tilaratkaisut ovat tärkeitä. Kaupungin tulee järjestää laadukasta palvelua mieluummin hieman harvemmassa verkossa kuin että palvelu on toimimatonta tai sitä ei ole lainkaan. On tarkkaan harkittava tilojen hankintamalleja, sillä pitkäaikaiset vuokrasopimukset, ulkoistamiset ja korjausvelka ovat muuhun velkaan verrattavissa. Kaupungin eritavoin käyttöön hankkimat tilat on suunniteltava monikäyttöisiksi.

Henkilöstöllä on erittäin suuri merkitys Vantaan pärjäämisellä tässäkin tilanteessa. Työntekijöiden hyvinvointi ja jaksaminen sekä kaupungin imago innostavana työnantajana korostuu. Henkilöstöä tulee kannustaa ja luoda mahdollisuuksia vapaaehtoisiin ratkaisuihin toteuttaa työtänsä ilman irtisanomisen uhkaa. Talouden tervehdyttäminen tuottavuusohjelmien käyttöönoton avulla vaatii henkilöstön vahvan sitoutumisen ja johdon/ esimiesten johtamisosaamisen kehittämistä. Henkilöstön luonnollista poistumaa ja vapaaehtoisia ratkaisuja innovatiivisesti painottava henkilöstöpolitiikka vaatii johtamistaitoa.

Palvelustrategian terävöittämiseen näemme mahdollisuutena uusien toteuttamistapojen selvittämisen, vaikka ne eivät voi olla itsetarkoitus. Ostamisen osaamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Ostopalveluiden toteutuksessa on laadittava selkeät kriteerit ja määriteltävä ostosopimusten pituus ja hankintojen seuranta. Huhupuheet, jotka alkavat ehkä vääristä tukinnoista vahingoittavat koko palvelujärjestämisen imagoa. (esim. jutut Peijaksen päivystyksen ostopalveluista)

Olemme tilanteessa, jossa me vihreät näemme veroprosentin nostamisen olevan yksi keino palveluiden ja erityisesti ennaltaehkäiseväntyön turvaamiseksi.

2. Ennaltaehkäisevä työ

Sunnuntain Hesarissa (HS 10.5.09 D7) oli juttu, jossa dosentti Hannu Lauerma toteaa, että ” Ihmiset katsovat vielä toistensa perään. Se suojelee lapsia”. Jutussa edelleen jatketaan, että kouluterveydenhoitajat ja sosiaaliviranomaiset tekevät osansa. Vaikka artikkeli käsitteli dosentti, vankilapsykiatri Lauerman juuri julkaistua kirjaa ”Pahuuden anatomia”, antoi se pontta pitää esillä ennaltaehkäisevien toimien tärkeyttä. Ennaltaehkäisy on parhaimmillaan alueellisen segregaation ehkäisyä, toimivia peruspalveluita ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Se on perheiden ja lasten tukemista entistä enemmän neuvoloissa, päivähoidossa ja koulussa tai kotiin tulevalla sosiaalityöllä. Herkkyys havaita ongelmakohtia heikkojen signaaleja kautta onnistuu luonnollisimmin näissä paikoissa. Toki se tarkoittaa sitä, että ryhmät kouluissa ja päiväkodeissa ovat hallittavan kokoisia, ei liian suuria.

Ennaltaehkäisy aidoimmillaan on lasten ja nuorten harrastustoimintaa esim. koulun kerhotoiminta tai järjestötoiminta. Hyviä toimintamalleja on etsittävä eri kumppaneiden ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa niin lasten, nuorten, vanhusten kuin maahanmuuttajienkin tukemisessa.

Kunnan tehtävä on pitää huolta heikoimmistaan, niistä jotka eivät kykene pitämään itse puoliaan: vammaisten oikeuksien toteutumisesta tulee huolehtia. Palveluohjuksen ja palvelusuunnitelmien tekemiseen on edelleen satsattava, vaikka välillä tuntuisi, ettei suorittavia käsiä ole riittävästi. Tasavallan presidentti Tarja Halonen nosti äitienpäivämitaleita jakaessaan esiin huolen siitä, ettei toistettaisi samoja virheitä, kuin viime laman aikana.

Mielenterveyspalveluiden turvaaminen on monin tavoin kannattavaa, niin yhteiskunnan kuin yksilönkin tasolta. Toivottavasti käynnistymässä oleva mielenterveyskeskustoiminta tuo kipeästi toivottuja tuloksia.

Ikäihmisille on tärkeää viettää laadukasta elämää kotona mahdollisimman pitkään. Tämän turvaamiseksi palveluiden tarvetta pitäisi pystyä joustavasi arvioimaan jo aiemmin kuin 75-vuotiaana, minkä lainsäädäntö nykyään mahdollistaa. Vaikka vanhusten kotona asumista pystyttäisiin lisäämään tavoitteiden mukaisesti, pitää vanhusten tehostettua palveluasumista ja laitoshoitoa lisätä useita kymmeniä paikkoja vuosittain. (ap.kj. Salmista mukaellen)

Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus ovat nähtävä mahdollisuuksina. Maahanmuuttajien kotouttaminen vaatii erityistä herkkyyttä luoda järjestelmä, jossa tarpeet huomioidaan. Vantaan monikulttuurisuusohjelma on tästä hyvä esimerkki, mikäli siinä olevat hyvät asiat saadaan oikeasti käyttöön. Yhteistyötä kolmannen sektorin ja yhdistysten kanssa ei saa unohtaa. Erityisesti kielen taitamisen oppiminen on ensisijaista, jotta kouluttautuminen ja työhön integroituminen onnistuu.

Nuorten työttömyyden kasvu on erittäin huolestuttavaa, vaikka ei yllättävää näin laman kourissa. Kaupungin on innovatiivisin räätälöidyin toimin luotsattava nuoria eri työaloille vaikka yhteistyössä työnantajien kanssa. Pilottina toimineista kuntouttavan työtoiminnan kokeiluista on syytä ottaa kaikki oppi käyttöön. Työpajatoiminta ja välityömarkkinoiden kanssa onnistumiset luovat pohjaa vakiintuville käytänteille. Taantuman oloissa on erittäin viisasta lisätä resurssia työllisyyden hoitamiseen.

1. Ilmastonmuutos

Heinolassa laatukoordinaattori Säilä alustuksessaan nosti yhdeksi Vantaan arvoksi kestävänkehityksen. Ajatukseen kestävästäkehityksestä Vantaan vetovoimatekijänä on helppo yhtyä. Ilmastonmuutoksen torjunta on hoidettava myös taloudellisesti vaikeina aikoina. Kehärataan tukeutuva Marja–Vantaa on kärkihanke myös tässä suhteessa. Onnistunut ja ekologisesti kestävän asuntotuotannon toteutumisen turvaaminen johtaa monta askelta lähemmäksi selkeää energian ja rahankin säästöä.

Liikkumisen kaupungissamme on tukeuduttava raideliikenteeseen. Tavoitteena on kestävä kaupunkirakenne, jossa kuntalaisten jouheva liikkuminen on mahdollistettu myös muulla joukko- ja kevyellä liikenteellä. Joukkoliikenteen käyttöä motivoimaan on oltava valmiutta ohjata resurssia seutulipun hinnan saamiseksi lähemmäksi sisäisen lipun hintaa. Tämä tulee huomioida kun tariffijärjestelmää uudistetaan.

Energian säästäminen on usein hyvin arkinen asia. Tiukan kustannusjahdin yhtenä elementtinä on jokaisen velvollisuus säästää energiaa ja materiaalia. Kaupungin on kannettava vastuu omasta energiankäytön vähentämisestä ja energiansäästöohjelman toteutumista on valvottava.
Ympäristövastuullisen rakentamisen neuvontaa on kehitettävä yhdessä rakennusvalvonnan, Vantaan Energian ja Motivan kanssa.

4. Pääkaupunkiseudun yhteistyö

Pääkaupunkiseudun vapaaehtoisen yhteistyön hedelminä ovat syntyneet mm. vesilaitosten yhdistyminen, pilotti kokeilut päivähoidon yhteiskäytöstä, ammattikorkeakoulujen yhdistymisiä ja yhteinen joukkoliikenneorganisaatio. Nyt on korkea aika aidosti tutkia alueen järjestämistä uudella tavalla –  HeVa- ja seutuselvitys ovat lähtökuopissaan. On mielenkiintoista nähdä selvitysten tuottama tieto ja punnita mihin ratkaisuihin on syytä lähteä. Meille vihreille seutuhallintomalli on edelleen aito vaihtoehto siten, että lähidemokratia turvataan.

Niukkeneva euro toimii tehokkaana omistajanohjauksen konsulttina ylikunnallisissa liikelaitoksissa ja kuntayhtymissä. Ylikunnallista yhteistyötä viritettäessä on muistettava pitää mielessä päätöksenteossa demokratian toteutuminen. Erikoissairaanhoidon menojen vaalintaa on jo vihdoin saatava aikaiseksi palvelusopimus yhteistyössä kuntayhtymän kanssa. Hyks-alueen erottaminen hallinnollisesti ei välttämättä tuo kaivattuja säästöjä.

Pääkaupunkiseudun kasvaessa ja kehittyessä on vaalittava luonnon monimuotoisuuden ja viheralueiden turvaamisesta – Sipoonkorven kansallispuiston toteutumista on vauhditettava, se on koko seudun etu.

Toivon meille kaikille malttia ja jaksamista niiden päätösten valmisteluun ja tekemiseen, joilla kuntalaisten palvelut turvataan ja luodaan mahdollisuudet kehittyvälle seutukunnalle.