|
Kaupunginvaltuutettu Ulla Anttila Vappupuhe Tikkurilan Vihreiden vapputilaisuudessa 1.5.2008 klo 14 Hyvä vappuväki, hyvät ystävät, vietämme vappua, työväen ja ylioppilaiden juhlaa. Mikä yhdistää näitä ryhmiä? Työväki on ajanut työtätekevän kansan asiaa. Ylioppilaat ovat ajaneet edistäneet sivistysajattelua. Nykyaikana ajatus työtätekevien oikeuksista ei ole rajoittunut vain perinteiseen työväkeen vaan ajatuksia herättävät myös pätkätyöt, joita kasautuu erityisesti nuorille naisille. Nykyajan solidaarisuus ei saisi rajoittua vain maamme rajoihin. Meidän pitää tuntea solidaarisuutta niitä ihmisiä kohtaan, jotka tällä hetkellä ovat vainottuja tai alistettuja. Tämä joukko ei ole pieni, sillä ihmisoikeusloukkaukset ovat yleisiä eri puolilla maailmaa. Konflikteja on esimerkiksi noin kahdessakymmenessä Afrikan maissa. EU:n ja Suomen EU:n jäsenmaana on toimittava aktiivisesti näiden konfliktien lopettamiseksi. YK:n kehitysjärjestö UNDP lanseerasi vuonna 1994 termin ?inhimillinen turvallisuus? kuvaamaan nykyisiä turvallisuushaasteita. UNDP:n kehitysraportti vuonna 1994 nimittäin keskittyi inhimilliseen turvallisuuteen. Inhimillinen turvallisuus täydentää perinteistä turvallisuuspoliittista ajattelua, joka perustuu kansalliseen turvallisuuteen. Inhimillinen turvallisuus tarkoittaa sitä, että jokaisella pitää olla oikeus turvaan ja suojaan - ketään ei saa sortaa. Inhimillinen turvallisuus pitää sisällään voimakkaan perus- ja ihmisoikeuksien korostamisen, ajatuskulun, johon mm. YK:n ihmisoikeusjulistus perustuu. Turvallisuutta tuotetaan siis perinteisen turvallisuuspoliittisen ajattelun ohella myös muilla keinoin, kuten huolehtimalla sosiaalipolitiikan ja vakautuvan alueen talouden toimivuudesta. Kansainvälisesti on tärkeää kehittää kriisialueille toimivia malleja, joissa yhdistetään siviili- ja sotilaallista kriisinhallintaa sekä kehitysyhteistyön keinoja. Konfliktikierteet on katkaistava. Suomessakin inhimillinen turvallisuus tarkoittaa perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Suomessa on ajankohtaista ja tärkeää, että pystytään suojelemaan kaikkia kansalaisia myös lähisuhdeväkivallalta. Perheen sisäinen väkivalta on pitkään ollut tabu Suomessa. Ongelmaa ei ole riittävässä määrin tunnistettu eikä sen estämiseksi ole suunnattu tarpeeksi toimenpiteitä. Olen iloinen, että joitain vuosia sitten tekemäni aloite poikkihallinnolliseksi perheväkivallan ehkäisyohjelmaksi on saanut tuulta siipiensä alle. Aloitteen allekirjoitti tuolloin yli puolet Vantaan kaupunginvaltuutetuista. Toivon, että Vantaan ohjelma kannustaa myös muita kuntia samaan toimintaan. On tärkeää, että lapsiin kohdistuva väkivalta tunnistetaan sen estämiseksi. Naisiin kohdistuva väkivalta tapahtuu usein kotona, ja sen estämisen ensiaskel on väkivallan tuomitseminen julkisesti eri tahoilla. Systemaattista viranomaisyhteistyötä lähisuhdeväkivaltaa vastaan tarvitaan. Perheväkivallasta missään muodoissaan ei saa vaieta yksityisyyden suojaan nojautuen. Väkivallattomuus Suomessa ja muualla on inhimillistä turvallisuutta. Suomi on vaurastunut niin, että voimavaroja on voitu käyttää hyvinvointipalvelujen kehittämiseen. Tällä hetkellä suuri haaste on se, että osaamme olla solidaarisia myös niitä ihmisiä kohtaan, joiden ääni kuuluu heikoimmin. On tärkeää, että Vantaa kehittää koulutusta vahvistaen erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden asemaa. On välttämätöntä, että vaikeavammaisten oikeus henkilökohtaiseen avustajaan tunnustetaan ja tunnistetaan. Kehitysvammaisten asumisoloja pitää kehittää sekä Vantaalla että koko maassa ottaen huomioon 90-luvulla hyväksyttyjen perusoikeuksien ajatus. Näillä mietteillä haluan herättää ajatuksia paremman ja oikeudenmukaisemman Vantaan ja Suomen puolesta. Toivotan kaikille valoisaa ja mukavaa vappua!
|