|
Kirjoittanut Vaula Norrena
|
|
25.10.2008 22:38 |
|
Miks viittisin äänestää,
politiikka mua lähinnä säälittää,
on kivempi kotona lällättää,
kuin mistään pätkääkään välittää. Kotiin vaan jään pötköttämään,
politiikkaa teeveestä irvistelemään,
herjaamaan, solvaamaan, rähjästämään,
omaa vastuuta kätsysti välttelemään. Miks viittisin äänestää,
ne lupaa kaiken mut takin kääntää,
ne tarjoo karkin, mut rahat vääntää,
en nää tässä päätä en häntääkään. Jos kerran voisinkin äänestää,
pitäis tarjota uutta ja yllättävää,
jotain reilua, rehellistä, käsitettävää,
meikäläisellekin ymmärrettävää. Jos kerran voisinkin äänestää,
en ainakaan vanhaa puoluetta mitään,
enkä vallassa ollutta ketään äijää,
vaan jotain uutta ja yllättävää,
jotain reilua, rehellistä, käsitettävää
- ehkä sitten naista rohkeaa vihreää. t. Vaula vaalikentän tulkkina tässä vaan... |
|
Hölmöt päätökset maksavat |
 |
 |
 |
|
Kirjoittanut Sirpa Kauppinen, kaupunginvaltuutettu
|
|
21.10.2008 23:59 |
|
 Kun bussilipunhintoja korotetaan, yhä useampi kulkee henkilöautolla. YTV:n omien laskelmien mukaan nykyinen satsaus julkiseen liikenteeseen aiheuttaa ruuhkien pahenemista, sekä lisää liikennekuolemia, hiukkaspäästöjä ja melusaastetta. Myös tiet kuluvat ja ruuhkat lisäävät tarvetta lisäkaistoihin. Silti päätettäessä julkisen liikenteensäästöistä ruuhkautumisella ja sen vaikutuksille ei ole laskettu mitään kustannusta. Pelkästään ruuhkassa istuminen on kallista. VR käytti VTT:n selvitystä siitä kuinka paljon maksaa se, että ihminen istuu junassa, harkitakseen tavaraliikenteen sujuvoittamista henkilöliikenteen kustannuksella. Kansataloudellinen kustannus on 419€/tunti/henkilö. VR ei päätynyt hidastamaan henkilöliikennettä, vaikka se on VR:lle tappiollista verrattuna tavaroiden liikutteluun.
Pienhiukkasten vaikutus terveysmenoihin Suomessa on 1-2,9 miljardia euroa vuosittain. Se painottuu pääkaupunkiseudulle.
Kuntamme taas ei päätöksenteossa käytä mitään laskelmia vähentäessään budjettipäätöksillään bussilinjoja ja -vuoroja. Eri toimielimissä säästetään niin, että ei katsota mitä kokonaiskustannus säästöstä on. Tällöin kunnan taloudelliset ongelmat eivät ole yllätys: hölmöt päätökset maksavat paljon!
Sirpa Kauppinen, 539, http://www.sirunsivut.fi |
|
Kirjoittanut Vaula Norrena
|
|
19.10.2008 21:58 |
 Kun olin pieni, minua opetettiin säästämään pienen vihreän säästöpossun avulla.
3-vuotiaasta 6-vuotiaaseen säästin rahoja nukenvaunuihin, siis yli puolet elämästäni. Opin, että säästäminen tarkoittaa: jaksan nyt olla ilman jotakin pientä ylimääräistä, jotta sitten joskus saan jotain suurempaa. Opin myös, mitä tarkoittaa korko, kun sitä postipankin säästökirjaa yhdessä isin kanssa tutkiskelimme. Kun tulin aikuiseksi, minua opetettiin säästämään suuren metallisen juustohöylän avulla. Nyt ei enää laitettukaan rahaa possuun, vaan höylättiin rahaa pois yhteisestä lompakosta. Opin että säästäminen tarkoittaakin: olen nyt ilman jotakin päivittäistä tärkeää, jotta sitten joskus osaan tyytyä vieläkin vähempään. Opin, mitä tarkoittavat optiot, pörssikeinottelu ja pankkiromahdus. Tuon ensimmäisen säästämisen ymmärsin. Sain siitä hyötyä. Tuota toista säästämistä en vielä ole täysin ymmärtänyt. Siitä on nähdäkseni ollut aika paljon haittaa. - Kun 1990-luvulla ’säästettiin’ vähentämällä kunnan kotihoitopalvelut minimiin, niin että lapsiperheet eivät enää saaneet ollenkaan, niin tällä on arveltu olleen suoria vaikutuksia lasten ja nuorten pahoinvointiin ja jopa huostaanottojen lisääntymiseen (ks. mm. Heikki Hiilamon artikkeli Hesarissa)
- Kun 1990-luvulla ’säästettiin’ koulujen liikunta- ja harrastekerhot pois, tällä on arveltu olleen suoria vaikutuksia nykyisten varusmiesten/ nuorten aikuisten huonoon kuntoon ja lihavuuteen.
- Kun 1990-luvulla ’säästettiin’ lopettamalla terveysopin opetus kouluissa, seurauksena oli teiniraskauksien, aborttien ja sukupuolitautien lisääntyminen.
- Kun 1990-luvulla ’säästettiin’ päiväkotiryhmät suuriksi, sillä arvellaan olleen suora vaikutus siihen, että entistä suurempi osa kouluoppilaista onkin nykyään erityisoppilaita, erityisavun tarpeessa.
- Kun 1990-luvulla alkanut ’säästö’ kunnan kotihoitopalveluissa on ulottunut myös vanhuksiin, elää entistä suurempi joukko vanhuksia nyt kalliilla laitoshoitopaikoilla sen sijaan että pärjäisivät vielä kotona. Varmaan selviä lukujakin on saatavana, kuinka kalliiksi tuo ’säästäminen’ on meille tullut! Ymmärrän toki, että suuren laman aikana nuo säästöt oli pakko tehdä, jotta koko Suomi ei olisi pudonnut reunan yli. Sitä en ymmärrä, miksi noita tuhoisia ’säästöjä’ on jatkettu hyvänkin taloussuhdanteen aikana. On jo korkea aika miettiä oikeasti, kuinka paljon nämä meidän ’säästömme’ tulevat seuraaville sukupolville maksamaan? Ei pelkästään rahana, vaan menetettynä terveytenä ja mielenterveytenä, ennenaikaisina eläkkeinä ja yhteiskunnan rattailta putoamisina. Vantaan kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Petteri Niskanen on esittänyt “hyvinvointivelan” käsitettä mukaan kaupungin talousarvioon. Eli että ennaltaehkäisevä sosiaali- ja hyvinvointityö (tai oikeammin sen puute) pitäisi merkitä kaupungin budjettiin vähän samaan tapaan kuin kaupungin omistamien talojen huono kunto merkitään korjausvelkana. Jos “hyvinvointivelkaa” saadaan edes summittaisesti arvioitua, sillä herätetään päättäjät näkemään päätöstensä pitkäaikaisvaikutukset sekä niistä koituva hinta korkojen kera. Tämän kyllä pitäisi kiinnostaa kaikkia poliittisia ja taloudellisia toimijoita! Sillä mitä mieltä on ’säästää’ tänään tuhansia euroja, ja maksaa huomenna miljoonia näistä vääristä ’säästöistä’? Kenen etu se on? t. Vaula Norrena, vihreä VTM, markkinointitutkija, Vantaa. Ehdokas nro 564. Lisää kotisivuilla: http://www.vihreatehdokkaat.fi/vaula.norrena/ |
|
Mihin sinä satsaisit koulussa? |
|
|
|
|
Kirjoittanut Vaula Norrena
|
|
19.10.2008 21:53 |
Mihin rahat koulussa? Suomen kouluihin luvattiin ensi vuodeksi 16 miljoonaa euroa luokkakokojen pienentämistä varten - hienoa! Kun valtio antaa lisärahaa kunnalle, on kunnalla kuitenkin täysi vapaus harkita, mihin se lopulta ne rahat käyttää. Kouluun vai muualle.
Ns. ‘korvamerkittyä’ rahaa ei enää ole. Vantaallakin tuleva kunnanvaltuusto tulee päättämään, mihin nuo lisärahat laitetaan. 30 euroa per oppilas ei kyllä ole kaksisesti. Mihin sinä laittaisit tuon summan? Minulla on kaksi lasta Mikkolan koulussa Vantaalla , ja heidän kauttaan olen paljonkin pohtinut koulujen arkea. Olen verrannut omaan kouluaikaani 1960-70- luvulla, ja huomannut nykykoulussa ihania asioita, joita minun koulussani ei ollut. Mm. monikanavaiset (ennen sanottiin suggestopediset) opetusmetodit, tehtävien teko pienryhmissä, opettajien kaverillisuus, erityisoppilaiden tuki, leirikoulut jne. Olen myös huomannut asioita, joissa nykykoulu on vähän pulassa. Mm. työrauha tunneilla, oppilaiden väsymys vähän nukkumisen takia, ja akateemisesti painottunut oppisuunnitelma, jossa taito- ja taideaineilla ei paljon tilaa ole. Olen nyt kuntavaaliehdokkaana paljolti juuri koulujen, lasten ja nuorten takia. Itsekseni olen jo kauan miettinyt, että kouluille olisi hyväksi, jos saataisiin: 1. Pienemmät luokkakoot. Esim. 1.-3. luokilla max 20, 4.-6.luokilla max 28, ja yläasteella murrosiässä taas max 22 oppilasta. 2. Valinnaiskielten ryhmäkoot pienemmiksi (esim. 12), jotta kieliä ylipäänsä olisi koulussa. Mielellään lähikoulujen yhteistyötä, jotta harvinaisempiakin kieliä toteutuisi. 3. Koulut alkamaan klo 9 aamulla, koska yli 80% koululaisista nukkuu liian vähän. (Ei maksa mitään, mutta säästäisi Vantaalla 500.000 euroa joukkoliikenteessä, kun kaikki eivät ryysi samaan aikaan aamulla) 4. Lisää taito- ja taideaineita - jos ei saada oppisuunnitelmaan, niin kerhotoiminnalla edes. Käsi on yhteydessä aivoihin, käsillä tekeminen kehittää älykkyyttä ja luovaa ajattelua. Sitä paitsi käsillä tekeminen on terapeuttista ja tuottaa aikaansaamisen elämyksiä. (On jalkakin yhteydessä aivoihin, terv. nimim. ‘Futisjoukkueen johtaja TiPS T98′) 5. Koulujen urheilukentät monipuolisiksi liikunta- ja ajanvietepaikoiksi. Jotta liikuntaa voisi harrastaa (ja välitunnit viettää mielekkäästi) ilman kallista urheiluseuraakin. Urheilukentillä voisi olla myös ajanvietejuttuja, kuten pihashakkia, petankkikenttä, istuinpenkkejä yms. Niin alueen aikuiset ja eläkeläisetkin voisivat joskus tulla koulun kentälle harrastamaan. 6. Koulu voisi ottaa vielä enemmän kotiseutuyhteisön roolin ja toimia sosiaalisena liimana alueen asukkaiden kesken. Koulu voisi järjestää kerran kaksi vuodessa vaikka kaikille avoimia teematapahtumia (esim. Historiapäivää, Luontopäivää, Kulttuuripäivää tms). Näiden projektit voisivat oppilaille olla osa koulutyötä, ja perheille ja vierailijoille hyvä tekosyy tutustua toisiinsa. 7. Lisää ‘ongelmanhoitoresursseja’, oppilashuoltoa, koulukuraattoreja, -psykologeja, ja varsinkin lisää koulutusta heille. 8. Ammatti- ja oppisopimuskoulutus uusiksi: vähemmän kirjatietoa, enemmän käytäntöä. ‘Pudokkaat’ takaisin yhteiskunnan kärryille. Oppisopimuskoulutukseen parempi tuki kouluttajalle = työnantajalle, jotta kouluttamiseen haluttaisiin enemmän. Onko tämmöinen nyt sitten liian idealistista ja hölmöä? Mihin te koulussa satsaisitte, jos rahaa saadaan selvästi lisää? (Ja sitähän voi tulla enemmänkin, jos kunnanvaltuustot heittäytyvät oikein kouluystävälliseksi) Ihan oikeasti toivon, että vastaatte,
Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
Niin koetan viedä asioita eteenpäin. t. Vaula Norrena :) vihreä VTM, markkinointitutkija, ehdokas 564. www.vihreatehdokkaat.fi/vaula.norrena (Vaulan omat kotisivut) |
|
Nuoret mukaan työelämään! |
|
|
|
|
Kirjoittanut Pihlström Keijo
|
|
19.10.2008 08:21 |
|
Eipä ole ihme jos työt eivät maistu nuorille heitä kun ei oteta työelämään opettelemaan vasta kun ovat täyttäneet 18v. Otetaan nuoret jo kesälomilla 13v. eteenpäin harjoittelemaan työelämän perusasioita. Aina löytyy tehtäviä joita nuoret voivat tehdä työpaikoilla. Kahvia voi keittää, postin voi hakea, voi järjestellä tiloja ym. ym. Tällätavoin nuoret oppivat työelämän tapoja samalla kun tuntevat itsensä tarpeelliseksi yhteiskunnassa. |
|
Viimeksi päivitetty ( 21.10.2008 06:04 )
|
|
Vantaalla vanhaksi varttuminen pelottaa! |
|
|
|
|
Kirjoittanut Pihlström Keijo
|
|
19.10.2008 07:40 |
|
Olen kuunnellut Tikkurilan kävelyraitilla omaisten ja vanhusten huolia läheisten kohtelusta vanhainkodeissa. Kertomukset ovat selkäpiitä karmivia ja niistä käy ilmi yhteiskuntamme välinpitämättömyys vanhuksia kohtaan. Vanhainkotien työvoimapula on tosiseikka. Vanhukset makaavat päivä tolkulla eikä kukaan auta pyörätuoliin. Ateriat syötetään kylminä samalla kun hoitaja puhuu yksityisasioita kännykkäänsä. Tällaisia tosielämän kertomuksia kadulta! Haaveiletko mukavasta ja välittävästä vanhuudesta? Tällä haavaa voin sanoa että unohda se ja toivo että kuolet nopeasti etkä joudu vanhainkotiin. Asioille on tehtävä jotain. Ei riitä että ei ole budjettia. Missä on inhimillisyys ja ihmistä kunnioittavat olosuhteet vanhustenhuollossa? Vantaan on tarkistettava vuoden 2009 vanhustenpalveluja koskeva budjetin osa. |
|
Viimeksi päivitetty ( 21.10.2008 06:03 )
|
|
Koulun kenttä aikuisille ja vanhoillekin! |
|
|
|
|
Kirjoittanut Vaula Norrena
|
|
15.10.2008 08:47 |
 Olen toivonut, että kouluista voisi tulla nykyajan kotiseutuyhteisöjä. (Blogi: Koulusta aito kotiseutuyhteisö)
Nyt lisään tähän ehdotuksen, että koulun kentästä voisi tulla lähiseudun ihmisten vapaa-ajanviettopaikka, myös aikuisten ja eläkeläisten. Kun koulun kentälle tehdään myös petankkikenttä ja pihashakki, alkavat alueen aikuisetkin viihtyä siellä. Tietysti pitää olla myös muutama pensas, pari penkkiä ja pöytä, että on mukava istuskella ja jutella. Näin syntyy luonnollista yhteisöllisyyttä. Aikuisten läsnäolo tuo turvallisuutta ja mukavaa ilmapiiriä lapsille ja nuorille. Perheet tutustuvat toisiinsa. Myös vanhat ihmiset saavat seuraa, jos perustetaan esim. jokailtainen yhteinen petankkikerho. Ilkivallan tekijätkään eivät enää sitten kentällä viihdy, kun aikuisen silmä on näkemässä. Ymmärrän toki, että tämäkin on rahasta kiinni. Ehdotankin tässä vaiheittaista parantamista resurssien mukaan. 1. vaihe ei vaadi rahaa juuri lainkaan, vain hyvää tahtoa ja aikuisten yhteistyötä. 2. vaihe ja 3.vaihe vaativat rahaa, vaan koulu kerrallaan sekin onnistuu. 1. Ehjät futismaalit ja kentän viikottainen lanaus joka koulun kentälle. Joka kentälle lukollinen välinelaatikko, avaimia koulun vanhempainyhdistykselle, lähikirjastoon, lähitaloyhtiöille. Avainta saa lainata 20 euron tms. panttia vastaan. Välinelaatikossa futispalloja + tötsiä, petankkikuulia, mitä muuta? (Koulussa voisi nyt ensihätään lahjoittaa joka luokalle omia välkkäpalloja, vanhemmat voivat tehdä tämän. Pallon saamisen ehtona se, että koko luokka allekirjoittaa välkkäfutissäännöt - joissa mm. vannotetaan pitämään maalit ehjinä ja palauttamaan pallo luokkaan. Olen jo harrastanut tätä Korsossa Mikkolan koulussa, ja hyvin on toiminut. Välkkäfutissäännöt kirjoitin rappimuotoon, niin pysyvät paremmin mielessä.) 2. Kunnostetaan koulujen kentät monipuolisiksi liikuntapaikoiksi. Pätkä tartania pompotteluun ja pikajuoksulähdön harjoitteluun, pituus- ja korkeushyppypaikka vähintään. Se petankkikenttä voi olla myös myös kuulantyöntöpaikka. Pihashakki sekä istuinpenkit, niin että aikuiset ja eläkeläisetkin viihtyvät kentällä. 3. Talvisin toimintaa ylläpidetään luistinradalla ja pukukopilla. Tuodaan parakkimainen pukuhuone-bajamaja-wc-yhdistelmä talveksi. Siellä voisi olla vaikka perheiden lahjoittamia lainaluistimiakin. Päivällä kopista huolehtii koulun vahtimestari. Illalla taas pukukopin avain lainaksi panttia vastaan, lähikirjastosta tai -kaupasta, sopimuksen mukaan. 4. Edelleen toki ajan myös oikeiden urheilupuistojen rakentamista ja kunnostamista, kuten Elmon urheilupuistoa Korso-Koivukylään. t. Vaula Norrena :) vihreä VTM, futistyöläinen (TiPS Tyttöjaos), ehdokas nro 564. www.vihreatehdokkaat.fi/vaula.norrena/ mail:
Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
|
|
Mihin sinä satsaisit rahaa kouluissa? |
|
|
|
|
Kirjoittanut Vaula Norrena
|
|
15.10.2008 08:42 |
|
Suomen kouluihin luvattiin ensi vuodeksi 16 miljoonaa euroa luokkakokojen pienentämistä varten - hienoa! Kun valtio antaa lisärahaa kunnalle, on kunnalla kuitenkin täysi vapaus harkita, mihin se lopulta ne rahat käyttää. Kouluun vai muualle. Ns. ‘korvamerkittyä’ rahaa ei enää ole. Vantaallakin tuleva kunnanvaltuusto tulee päättämään, mihin nuo lisärahat laitetaan. Kun Suomessa on 4500 peruskoulua, tarkoittaisi 16 miljoonaa heille tasaisesti jaettuna keskimäärin 355.600 euroa per koulu. Mihin sinä laittaisit tuon summan? Minulla on kaksi lasta Mikkolan koulussa Vantaalla , ja heidän kauttaan olen paljonkin pohtinut koulujen arkea. Olen verrannut omaan kouluaikaani 1960-70- luvulla, ja huomannut nykykoulussa ihania asioita, joita minun koulussani ei ollut. Mm. monikanavaiset (ennen sanottiin suggestopediset) opetusmetodit, tehtävien teko pienryhmissä, opettajien kaverillisuus, erityisoppilaiden tuki, leirikoulut jne. Olen myös huomannut asioita, joissa nykykoulu on vähän pulassa. Mm. työrauha tunneilla, oppilaiden väsymys vähän nukkumisen takia, ja akateemisesti painottunut oppisuunnitelma, jossa taito- ja taideaineilla ei paljon tilaa ole. Olen nyt kuntavaaliehdokkaana paljolti juuri koulujen, lasten ja nuorten takia. Itsekseni olen jo kauan miettinyt, että kouluille olisi hyväksi, jos saataisiin: 1. Pienemmät luokkakoot. Esim. 1.-3. luokilla max 20, 4.-6.luokilla max 28, ja yläasteella murrosiässä taas max 22 oppilasta. 2. Valinnaiskielten ryhmäkoot pienemmiksi (esim. 12), jotta kieliä ylipäänsä olisi koulussa. Mielellään lähikoulujen yhteistyötä, jotta harvinaisempiakin kieliä toteutuisi. 3. Koulut alkamaan klo 9 aamulla, koska yli 80% koululaisista nukkuu liian vähän. (Ei maksa mitään, mutta säästäisi Vantaalla 500.000 euroa joukkoliikenteessä, kun kaikki eivät ryysi samaan aikaan aamulla) 4. Lisää taito- ja taideaineita - jos ei saada oppisuunnitelmaan, niin kerhotoiminnalla edes. Käsi on yhteydessä aivoihin, käsillä tekeminen kehittää älykkyyttä ja luovaa ajattelua. Sitä paitsi käsillä tekeminen on terapeuttista ja tuottaa aikaansaamisen elämyksiä. (On jalkakin yhteydessä aivoihin, terv. nimim. ‘Futisjoukkueen johtaja TiPS T98′) 5. Koulujen urheilukentät monipuolisiksi liikunta- ja ajanvietepaikoiksi. Jotta liikuntaa voisi harrastaa (ja välitunnit viettää mielekkäästi) ilman kallista urheiluseuraakin. Urheilukentillä voisi olla myös ajanvietejuttuja, kuten pihashakkia, petankkikenttä, istuinpenkkejä yms. Niin alueen aikuiset ja eläkeläisetkin voisivat joskus tulla koulun kentälle harrastamaan. 6. Koulu voisi ottaa vielä enemmän kotiseutuyhteisön roolin ja toimia sosiaalisena liimana alueen asukkaiden kesken. Koulu voisi järjestää kerran kaksi vuodessa vaikka kaikille avoimia teematapahtumia (esim. Historiapäivää, Luontopäivää, Kulttuuripäivää tms). Näiden projektit voisivat oppilaille olla osa koulutyötä, ja perheille ja vierailijoille hyvä tekosyy tutustua toisiinsa. 7. Lisää ‘ongelmanhoitoresursseja’, oppilashuoltoa, koulukuraattoreja, -psykologeja, ja varsinkin lisää koulutusta heille. 8. Ammatti- ja oppisopimuskoulutus uusiksi: vähemmän kirjatietoa, enemmän käytäntöä. ‘Pudokkaat’ takaisin yhteiskunnan kärryille. Oppisopimuskoulutukseen parempi tuki kouluttajalle = työnantajalle, jotta kouluttamiseen haluttaisiin enemmän. Onko tämmöinen nyt sitten liian idealistista ja hölmöä? Koulut usein mainostavat avoimuuttaan, vaan käytännössä ottavat nokkiinsa, jos vanhemmat herkeävät vähänkin liian aktiivisiksi. Entä mitkä asiat teidän mielestänne koulussa kipeimmin kaipaavat lisäresursseja? Mihin te koulussa satsaatte, jos rahaa saadaan selvästi lisää? (Ja sitähän voi tulla enemmänkin, jos kunnanvaltuustot heittäytyvät oikein kouluystävälliseksi) Ihan oikeasti toivon, että vastaatte,
Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
Niin koetan viedä asioita eteenpäin. t. Vaula Norrena :) vihreä VTM, markkinointitutkija, ehdokas 564. www.vihreatehdokkaat.fi/vaula.norrena (Vaulan omat kotisivut) www.vantaanvihreat.fi/vaula.norrena/ (Vantaan vihreiden yleiset sivut) |
|
Äänestysikäraja kuuteentoista |
|
|
|
|
Kirjoittanut Sirpa Kauppinen, kaupunginvaltuutettu
|
|
14.10.2008 13:59 |
|
Äänestysikärajaa on laskettava: sen minkä nuorena oppii, vanhana
taitaa. Nuoriso vieraannutetaan äänestämisestä kun se ei pääse sitä
tekemään vaiheessa, jossa syntyy kiinnostus yhteiskuntaa kohtaan.
Pitää muistaa, että yli 16-vuotiaat eivät enää aja lastenlipulla ja
osa heistä asuu toisella paikkakunnalla opiskelemassa.
Nuoret eivät ole pelottava vallankumousvoima, vaan ihan ajattelevia
ihmisiä. Nuoret myös joutuvat elämään nykyisten päätösten kanssa
pitkään. Sirpa Kauppinen
Kaupunginvaltuutettu
http://www.sirunsivut.fi
Vantaa |
|
|
Kun olin pieni, minua opetettiin säästämään pienen vihreän säästöpossun avulla. 
