|
Vantaalle uusi vihreä yhdistys |
 |
 |
 |
|
Kirjoittanut Administrator
|
|
27.11.2008 10:27 |
|
 Vantaalle perustettiin 20.11.2008 uusi vihreä paikallisyhdistys, Vihreä Aviapolis. Uuden yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin tulevan valtuustokauden uusi varavaltuutettu Jaana Huhta. Aviapoliksen
suuralueeseen kuuluvat Kartanonkoski, Pakkala, Ylästö, Tammisto, Veromies, Viinikkala sekä lentokenttä. Alueella asuu noin 14 000 asukasta.
|
|
Viimeksi päivitetty ( 04.01.2009 20:35 )
|
|
Päättäjien otettava vastuu nuorista! |
|
|
|
|
Kirjoittanut Vantaan vihreät naiset
|
|
18.10.2008 10:08 |
|
 Tällä hetkellä 63 nuorta Vantaalla jonottaa hoitoon pääsyä psykiatrille tai psykiatriselle osastolle.Nämä 63 nuorta ovat saaneet lähetteen psykiatrille terveyskeskuksesta tai koululääkäriltä, mutta heitä ei ole voitu ottaa vastaan, koska HUS-yhtymällä on pula psykiatreista, ja nuorten psykiatrisista hoitopaikoista.
Hoitotakuun mukaan hoitoon tulee päästä kolmen kuukauden kuluessa jonoon laittamisesta.
Kaikkien nuorten mielenterveysongelmien kohdalla hoitotakuu ei toteudu Vantaalla.
Vantaan vihreät naiset haluaa, että nuorten mielenterveyshoitojono puretaan mahdollisimman pian!
Kaupungin tiukan taloustilanteen ei saa antaa tuhota näiden nuorten elämää.
Nuori mielenterveysongelmainen, saadessaan hoitoa ajoissa, voi tervehtyä lyhyemmässäkin ajassa.
Jonossa odottaessa sen sijaan jokaisen tilanne vain pahenee.
Vantaan vihreät naiset r.y. järjesti kynttilämielenosoituksen perjantai-iltana 17.10. Vernissan edustalla nuorten rock-konsertin yhteydessä. Jokaista mielenterveysjonossa olevaa vantaalaista nuorta kohden sytytettiin kynttilä, yhteensä 63 kynttilää. Päättäjät, ottakaa vastuu nuorista! Linkki kuviin jossa Heidi Hautala syttytää kynttilän: http://www.vihreatnaiset.fi/vantaa/?p=22 Vantaan Vihreät Naiset r.y.
http://www.vihreatnaiset.fi/vantaa/ Lisätietoja: p. 040 540 4691/Sirpa Kauppinen |
|
Viimeksi päivitetty ( 19.10.2008 22:07 )
|
|
Johanna Karimäen puhe Vihreässä Vapussa 1.5.2008 |
|
|
|
|
Kirjoittanut Administrator
|
|
04.05.2008 11:19 |
Vihreä Vappu Veinin myllyllä Vantaan Tikkurilassa 1.5
-kansanedustaja Johanna Karimäki
Tervehdys kaikille, on hienoa olla täällä Vantaalla kevään juhlassa,
riemullista vappua itse kullekin. Aloitin aamuni juomalla maljan Vantaalle,
virkistävää ja hyvää Vantaanjoen vettä. Vantaalle on aina mukava tulla, täällä
on ihania aurinkoisia ihmisiä ja täällä on myös draivia, paljon lapsia ja
pienyrittäjiä. Vantaalla on yhteisöllisiä palvelutiloja, kuten Kartanonkosken
Nappula, jossa vihreiden puoluevaltuuskunta kokoontui helmikuussa.
Yksi tärkeimpiä eduskunnan budjettikauden päätöksiä onkin ollut kehäradan
rahoituksen varmistaminen, joka oli Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun edustajien
sinnikkään työn takana. Marja-Vantaan tuleva uusi kaupunginosa on
ekologisuudessaan ainoalaatuinen, tukeutuu raiteisiin ja polkupyöräilyyn.
Talven jälkeen tämä valo ja paiste on ihanaa. Taakse jäänyt talvi oli erityisen
musta, koska valaisevaa lunta oli niin vähän. Hallituspolitiikan oikeastaan
suurin kysymys on nyt, kuinka tulemme onnistumaan ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Me vihreät teemme hallituksessa käsin työtä uusituvan energian edistämisen
puolesta, saadaksemme niille syöttötariffit, teemme työtä energian säästön ja
energiatehokkuuden eteen, kannatamme matalaenergiarakentamista ja ajamme
ruuhkamaksujen käyttöönottoa. Autoverouudistus oli oikean suuntainen, mutta
vielä riittämätön toimenpide. Pääasia kuitenkin on, että ensimmäistä kertaa
autoilun verotus on päästöporrasteinen.
Sosiaaliturvan uudistaminen on myös hallituskauden yksi tärkeistä tehtävistä.
Sitä valmistelee SATA-komitea. Sosiaaliturvan uudistamisen tärkeimmät
tavoitteet ovat riittävä perusturva sekä kannustava ja selkeä sosiaaliturva,
jolloin luovutaan monimutkaisista prosesseista ja byrokratiasta. Kaikki tämä on
saatava kestävällä rahoituksella. Uhkana meillä on ikärakenteen muutos ja
työvoiman niukkuus. Meille rakkaat vanhukset on aina hoidettava hyvin. Järkevä
ennaltaehkäisyyn tähtäävä politiikka siirtää hoidon tarvetta ja parantaa myös
vanhusten elämänlaatua. Avainsana on omatoimisuus. Esimerkiksi vanhusten oma
sporttikortti, joka on käytössä monessa kunnassa, on hieno oivallus.
Ikärakenteen muutosta auttaa helpottamaan työperäinen maahanmuutto,
mahdollisuus vaihtaa työtä ja alaa helposti ja joustavasti -tähän liittyy mm.
aikuiskoulutus ja oppisopimuskoulutus. Työperäinen maahanmuutto edellyttää
panostamista kotouttamiseen ja yhä suvaitsevaisempaan yhteiskuntaan.
Sosiaalipolitiikan uudistamiseen liittyy olennaisesti työllisyyspolitiikan
uudistaminen. Punainen lanka tässä on se, että kaikki työnteko olisi
kannattavaa. Työttömän olisi kannattavaa ottaa vastaan pienikin osa-aikainen
työ, josta saadut tienestit aina lisäävät toimeentuloa. Tämä on työttömälle
myös väylä päästä kiinni työelämään. On lisäksi hyvä muistaa, että
pienyrityksissä on valtava työllistämispotentiaali. Siksi pienyrittäjyyttä on
tuettava, pienet nyrkkipajat tarvitsevat tuekseen kevyemmän lainsäädännön.
Hallitusohjelmaan kirjattu tuki ensimmäisen työntekijän palkkaukseen on tärkeä
asia.
Työministerimme Cronberg on ottanut ajaakseen vajaakuntoisten työllistämisen.
On tutkittu, että sellaisen työpaikan, jonne on palkattu vammainen,
työilmapiiri paranee oleellisesti. Osa-aikatyökykyiset, jotka saavat
osallisuudestaan hyvän mielen, hyvää oloa ja lisätienestejä, voivat antaa oman
panoksensa työelämässä. Tähän liittyy myös se tärkeä oivallus, ettemme tarvitse
jäykkää raja-aitaa: työtön tai työntekijä. Voimme kaikki eri asteisesti omien
kykyjemme mukaan osallistua työntekoon ja ne, joille se on ylitsepääsemätöntä,
niin heistä kaikista, kaikkein heikoimmista huolehditaan.
Nuorissa on tulevaisuus, heille pitää antaa hyvät mahdollisuuden päästä elämään
kiinni. Jotkut tarvitsevat tähän enemmän tukea kuin toiset, mutta yhtään nuorta
meillä ei ole varaa menettää. Yksi mieleenpainuvimmista tilaisuuksista, johon
tänä keväänä osallistuin, oli nuorten työpajaseminaari. Etsivällä nuorisotyöllä
haetaan niitä lapsia ja nuoria, jotka ovat kateissa, eivät ole työssä eivätkä
opiskele. Työpaja on paikka, jossa nuoren tarpeita kuunnellaan, tartutaan
päihde- ja mielenterveysongelmiin. Kun pohja on riittävän vahva, etsitään
nuorelle sopiva koulutuspaikka. Usein oppisopimuskoulutus on hyvä vaihtoehto.
Nuori, joka on menettänyt toivonsa koulun tai ammattikoulun suhteen, on
autettavissa, kun hänen tarpeitaan todella kuunnellaan. Polku voi olla hidas ja
kivinen, mutta palkintona on päästä kiinni elämän syrjään ja valmistua johonkin
mielekkääseen ammattiin.
Jokaisella ihmisellä on vahvuuksia, jokainen on arvokas. Joku voi olla vähän
hitaampi oppija kuin muut. Niin kiire ei pidä olla, että jotkut pudotetaan
kelkasta. Tämä tarkoittaa parempaa resursointia erityisopetukseen,
kouluterveydenhuoltoon ja koulukuraattoreihin. Erittäin tärkeää olisi saada
enemmän vaihtoehtoisia oppiaineita kouluun. Tarvitaan lisää luovuutta,
liikuntaa, taidetta ja käsitöitä. Vaikka olemme oppimisessa Pisa-tutkimuksessa
maailman kärjessä, niin kouluviihtyvyydessä olemme häntäpäässä. Lisäksi
merkille pantavaa on se, että kaikista EU-maista Suomessa on kaikkein vähiten
liikuntatunteja opetussuunnitelmassa. Haluan myös korostaa sitä, että lasten
liikuntaan olisi saatava leikkisyys ja ilo jatkuvan kilpailun ja suorittamisen
sijaan. Meiltä kaikilta ei luonnistu samalla tavalla kilpailu, erilaisuus ja
monimuotoisuus on huomioitava.
Yhteiskunnassa olisi kaikin puolin panostettava enemmän lapsiin ja nuoriin.
Laman seurauksena leikattiin lapsiperheiden etuuksia ja lapsia auttavia
palveluja vähennettiin, eikä tähän ole tullut muutosta kasvuvuosien Suomessa.
Luulen, että tässä suorittamispaineiden oravanpyörässä meistä itse kukin kaipaa
uutta yhteisöllisyyttä: kokoontumistiloja, nuorisotiloja, perhekeskuksia,
pysyvyyttä juurettomuuden sijaan, välittämisen ilmapiiriä.
Näin vapun kunniaksi on vanhan teekkariperinteen mukaan tapana pitää puhe
naiselle. Naiset pitävät vahvasti tätä yhteiskuntaa pystyssä, pohjoismainen
hyvinvointi perustuu tasa-arvoiseen työelämään. Meillä on kuitenkin tekemistä
siinä, että työelämän tasa-arvo aidosti toteutuu, sillä naisen euro on vain 80
senttiä ja maahanmuuttajanaisen sitäkin vähemmän. Aimo annos naisenergiaa
jylläsi viime syksynä, kun Tehyn kävi työtaisteluun. Siinä päästiin onneksi
tyydyttävään ratkaisuun, mutta palkkauksen lisäksi on syytä korjata muita
hoitoalaan liittyviä epäkohtia. Työn raskaus on seurausta tekijöiden puutteesta
ja jatkuva pätkätyökierre saa työntekijän tuntemaan, ettei hänen panostaan
arvosteta. On erittäin lyhytnäköistä käyttää määräaikaisia työsuhteita, joista
seuraa työntekijälle epävarmuutta. Hoitoalan lisäksi tärkeitä ovat myös
sosiaaliala, siivousala ja moni muu naisvaltainen, fyysisesti raskas työ.
Tasa-arvoinen työelämä ja talouden kiihtyvät kasvuvaateet näkyvät myös
perheiden vapaa-ajassa. Olisi aika ottaa käyttöön Soininvaaralainen
aikapolitiikka, enemmän aikaa, vähemmän roinaa. Työelämään kaivataan tänä
päivänä inhimillisyyttä ja joustoa. Jos työntekijä saa enemmän aikaa itselleen,
perheelleen, ystävilleen ja harrastuksilleen, hän toimii työssäänkin
tehokkaammin ja virkeämpänä. Työn ja vapaa-ajan ero on sitä paitsi hämärtynyt.
Olemme tavallaan jatkuvassa työvalmiustilassa: kannettavat tietokoneet mukana,
kännykät päällä, jolloin tarve päästä aidosti vapaalle korostuu.
Lopuksi haluan mainita pari tämän hallituskauden hyvää päätöstä.
Minimivanhempainraha on nostettu samansuuruiseksi työttömyyskorvauksen kanssa,
mikä merkitsee paljon nuorille vanhemmille, kuten opiskeleville perheille.
Toinen tärkeä seikka on apurahansaajien, tukijoiden ja taitelijoiden
sosiaaliturva. Se on nyt hoidettu kuntoon, työministeriön uusi ohjeistus takaa
apurahansaajien työttömyysturvan ennen kuin lainsäädäntötyö saadaan kaikilta
osin valmiiksi. Jatkossa omassa työssään työllistyminen ei ole niin turvatonta
kuin mitä se on tähän asti ollut. Hyvää on myös opintotukeen saatu 15 % korotus.
Päivähoitomaksu-uudistuksessa on oikean suuntaista se, että kaikkein
vähävaraisimpien osalta maksut alenevat. Eniten hyötyvät kaikkein
vähävaraisimmat perheet, monilapsiset perheet ja yksinhuoltajaperheet. Köyhien
perheiden näkökulmasta tärkein päätös oli päivähoidon maksuttomuuden säilyminen.
Toisaalta on vaikea hyväksyä sitä, että osa keskituloisista saa kovin suurelta
tuntuvia korotuksia. Tässä on korjaamisen paikka hallitukselle. Sosiaaliturvan
uudistamisessa pitää ottaa huomioon se, että lapsiperheiden etuudet ovat
jääneet jälkeen.
Monessa ympäristön tilaa parantavassa asiassa olemme vasta hyvässä alussa ja
kaikissa sosiaalipolitiikkaa uudistavissa hankkeissa on pidettävä mielessä
vaikutukset lapsiin ja nuoriin, vaikutukset vähäosaisimpiin ja
huono-onnisimpiin.
Kovin on haastava ja kivinen hallitustaipaleemme, mutta iloitsen siitä, että
meillä on aidosti mahdollisuus vaikuttaa.
Ja nyt kun eduskunta päätyi poistamaan kieltolaput viinapulloista, niin on hyvä
muistaa vanha japanilainen sananlasku: ei sakea mahan täydeltä.
Näihin sanoihin lopetan ja toivotan iloista vappua kaikille!
|
|
Tuokiokuva Vihreä Vappu tilaisuudesta 1.5.2008 |
|
|
|
|
Kirjoittanut Administrator
|
|
02.05.2008 13:27 |
|
{denvideo toimintaa/01052008.mp4 250 200 AUTOSTART} Maria Saarivuo ja Mikko Mäkelä esiintyivät tilaisuudessa |
|
Viimeksi päivitetty ( 02.05.2008 13:32 )
|
|
Jyrki Kasvi Vihreä Vappu tilaisuudessa 1.5.2008 |
|
|
|
|
Kirjoittanut Administrator
|
|
02.05.2008 13:12 |
Kansanedustaja Jyrki Kasvi:
PELKKÄ ÄÄNESTÄMINEN EI RIITÄ
Kansalaisten mielenkiinnon herättämiseksi politiikkaan tarvitaan iso ajattelutavan muutos. Kansalaisten kuulemisen sijaan tulee edellyttää kansalaisten aktiivista osallistumista päätöksentekoon, totesi kansanedustaja, Vihreiden varapuheenjohtaja Jyrki Kasvi Vihreä vappu -tapahtumassa Vantaalla.
- Sata vuotta sitten saatu äänioikeus oli vahvasti kiinni ihmisten arjessa. Enää se ei sitä ole ja siksi äänestysinto laskee. Kiinnostus yhteisten asioiden hoitamiseen voidaan kuitenkin palauttaa. Kaikki asiat on tuotava kansalaisten arvioitavaksi jo valmisteluvaiheessa, painottaa kasvi.
"Keskeneräisistä asioista ei pidä puhua" -ajattelutapa joutaa jo historiaa. Jotta ihmiset kiinnostuisivat yhteisistä asioista, heidän on voitava keskustella nimenomaan keskeneräisistä asioista, joihin on mahdollista vielä vaikuttaa.
Verkkoratkaisut tarjoavat monia uusia mahdollisuuksia tiedon jakamiseen ja palautteen antamiseen. Teknisiä järjestelmiä tärkeämpää on kuitenkin selkeiden pelisääntöjen luominen sille, miten kansalaisten osallistuminen vaikuttaa päätöksiin. Lisäksi kansalaisten kuulemisen vaikuttavuutta on seurattava ja parannettava järjestelmällisesti.
Myös äänestämistä tulee kehittää. Pelkkä koko maan kattavan vaalialueen käyttöönotto ei riitä, vaan Suomessa tulisi ottaa käyttöön ns. "päättävät kansanäänestykset", joissa äänestäjät hylkäisivät tai hyväksyisivät keskeiset poliitikkojen tekemät päätökset. Äänioikeusikärajaa on lisäksi laskettava 16-vuoteen, vaatii Kasvi.
- Vappuna on hyvä muistuttaa siitä, että ensimmäiset vappumarssit reilut sata vuotta sitten järjestettiin raittiusaatteen ja juomalakon puolesta. Ihmiset ryhtyivät toimimaan arjessa kohtaamansa ongelman ratkaisemiseksi omaa käytöstään muuttamalla ja päättäjiä painostamalla. Voitaisiinko viime talven säiden jälkeen toivoa, että ihmiset ryhtyisivät juomalakkolaisten tavoin toimimaan myös ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Elämätavan muutoksia ajava kansanliike voisi herätellä myös poliitikkoja ja yrityksiä toteuttamaan ilmaston kannalta parempia ratkaisuja, muistutti Kasvi
|
|
Minna Vähämäen puhe Vihreä Vappu tilaisuudessa 1.5.2008 |
|
|
|
|
Kirjoittanut Administrator
|
|
02.05.2008 13:11 |
|
Tervetuloa Tikkurilan Vihreiden järjestämään Vihreä Vappu-tilaisuuteen. Opettajana ja äitinä haluan sanoa pari sanaa nuoristamme, näin keväällä, joka on nuoruuden symboli.  Maamme peruskoulujärjestelmä on maailmanlaajuisesti vertailtuna sekä kustannustehokas että tasa-arvoinen järjestelmä, joka PISA-tutkimuksissa on moneen kertaan nyt toteen näytetty. Vähemmän on julkisuudessa kiinnitetty huomiota siihen, mitä tapahtuu nuorelle peruskoulun jälkeen. Tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä kun ei enää jatkukaan, kun 9 vuotta koulupenkkiä on kulutettu. 15/16-vuotias nuori joutuu tilanteeseen, jossa kilpaillaan hyvistä jatkokoulutuspaikoista. Tällöin aletaan erotella jyviä akanoista. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen arvostus ei juhlapuheista huolimatta ole edelleenkään samanlainen. Nuoret, jotka ovat monessa mielessä vielä ihan lapsia, joutuvat äkkiä tekemään tiliä siitä, miten on tullut suhtauduttua opiskeluun, ovatko numerot todistuksessa hyviä tai mitä ammattia halua ryhtyä aikuisena harjoittamaan. Ei ihan helppoja valintoja tehtäväksi tuossa iässä. Joku saattaakin jäädä vielä vuodeksi peruskouluun, niin sanotulle kymppiluokalle, korottamaan arvosanojaan, kun ei jatkokoulutuspaikkaa saa. Alussa mainittu tasa-arvoinen ja hyvä koulutusjärjestelmä ei tässä valossa näytäkään enää niin loistavalta, ainakaan se ei ole aukoton.
Stakesin tutkimuksen mukaan 65 000 nuorta on syrjäytymisvaarassa ja luku on kasvava. Näille nuorille loistava peruskoulumme ei ollutkaan maailman paras paikka. Koulu ei välttämättä ole syrjäytymisen syy, mutta yhteiskunnallisena instituutiona koulun tulisi pyrkiä vaikuttamaan syrjäytymisen ehkäisyyn. Koulutusjärjestelmämme tarjoaa nuorille vielä yhtä lisävuotta oppia vihdoin ja viimein koulujärjestelmän ja yhteiskunnan hyväksymille tavoille, samalla menetelmällä kuin tähänkin asti. Nurinkurista. Kun ensin istut 9 vuotta sopeutumatta, saat palkaksi viedä vuoden lisää tätä kakkua! Tarvitaan koulutusjärjestelmän muutos, jossa toinen aste pannaan kuntoon. Yhtenäinen järjestelmä, jossa voi valita eri polkuja, takaa sekä tasa-arvon että vastaa yhteiskunnan vaatimuksiin. Tällä hetkellä esim. lukiossa kärvistelee osa nuorista pakosta ja vailla kiinnostusta teoreettiseen opiskeluun ja saaden vain epäonnistumisen kokemuksia. Samaan aikaan ammatillisella puolella opiskelee niitä, jotka oli pakko vaan sijoittaa johonkin, mutta iän kasvaessa oma kiinnostus löytyy ehkä teoreettisemmalta puolelta. Erilaisia ratkaisuja on tehty, mm. kaksoistutkinto, joka on kuitenkin raskas eikä varsinaisesti ratkaise rakenteellista ongelmaa josta toinen aste tällä hetkellä kärsii. Tämä on valtakunnallinen asia ja lainsäädännöllinen asia eikä ratkenne kovin nopealla aikataululla. Mitä me Vantaalla voisimme tehdä jo nyt? Vantaa voi toimia esimerkkinä pitämällä huolta vantaalaisista peruskoulun päättäjistä. Kaikille on taattava jatkopaikka koulutukseen. Mikäli ainoa jatkomahdollisuus on kymppiluokkaa, pitää kymppiluokkia kehittää enemmän. Kymppiluokkatoimintaa voi kehittää esimerkiksi yhdessä nuorisotoimen kanssa. Kymppiluokalla olisi hyvä olla nuoren omaa persoonaa tukevaa toimintaa, esim. työpajatoimintaa, jossa huomio kiinnitettäisiin nuoren omasta kiinnostuksesta lähtevien toimintojen harjoittamiseen ja peruskouluaineet ja niiden korottaminen tai päättötodistuksen saanti tulisi hyvänä lisänä. Tämä tukisi nuoren kasvua ja sopeutumista yhteiskunnan jäseneksi paremmin kuin se, että huomio kiinnitetään numeroihin ja suorittamiseen. Kehittäminen on syytä suunnata näiltä osin koko peruskoulujärjestelmäämme. Lapsen kasvu omaksi itsekseen ja vastuulliseksi yhteiskunnan jäseneksi on oltava tavoite, joka näkyy kaikessa koulutustoiminnassamme. Kun lapsi tai nuori on sinut itsensä kanssa ja elää osana yhteisöä, johon tuntee kuuluvansa ja jossa tuntee olonsa tärkeäksi, jokainen voi tuntea olonsa turvalliseksi kouluissamme. Näillä sanoilla haluan toivottaa hyvää vappua kaikille lapsille, nuorille, nuorenmielisille ja jokaiselle kuulijalleni. |
|
Viimeksi päivitetty ( 03.05.2008 01:37 )
|
|
Ulla Anttilan puhe Vihreä Vappu tilaisuudessa 1.5.2008 |
|
|
|
|
Kirjoittanut Administrator
|
|
02.05.2008 13:10 |
|
Kaupunginvaltuutettu Ulla Anttila
Vappupuhe Tikkurilan Vihreiden vapputilaisuudessa 1.5.2008 klo 14
Hyvä vappuväki, hyvät ystävät,
 vietämme vappua, työväen ja ylioppilaiden juhlaa. Mikä yhdistää näitä ryhmiä?
Työväki on ajanut työtätekevän kansan asiaa. Ylioppilaat ovat ajaneet
edistäneet sivistysajattelua. Nykyaikana ajatus työtätekevien oikeuksista ei
ole rajoittunut vain perinteiseen työväkeen vaan ajatuksia herättävät myös
pätkätyöt, joita kasautuu erityisesti nuorille naisille.
Nykyajan solidaarisuus ei saisi rajoittua vain maamme rajoihin. Meidän pitää
tuntea solidaarisuutta niitä ihmisiä kohtaan, jotka tällä hetkellä ovat
vainottuja tai alistettuja. Tämä joukko ei ole pieni, sillä
ihmisoikeusloukkaukset ovat yleisiä eri puolilla maailmaa. Konflikteja on
esimerkiksi noin kahdessakymmenessä Afrikan maissa. EU:n ja Suomen EU:n
jäsenmaana on toimittava aktiivisesti näiden konfliktien lopettamiseksi.
YK:n kehitysjärjestö UNDP lanseerasi vuonna 1994 termin ?inhimillinen
turvallisuus? kuvaamaan nykyisiä turvallisuushaasteita. UNDP:n kehitysraportti
vuonna 1994 nimittäin keskittyi inhimilliseen turvallisuuteen. Inhimillinen
turvallisuus täydentää perinteistä turvallisuuspoliittista ajattelua, joka
perustuu kansalliseen turvallisuuteen. Inhimillinen turvallisuus tarkoittaa
sitä, että jokaisella pitää olla oikeus turvaan ja suojaan - ketään ei saa
sortaa.
Inhimillinen turvallisuus pitää sisällään voimakkaan perus- ja ihmisoikeuksien
korostamisen, ajatuskulun, johon mm. YK:n ihmisoikeusjulistus perustuu.
Turvallisuutta tuotetaan siis perinteisen turvallisuuspoliittisen ajattelun
ohella myös muilla keinoin, kuten huolehtimalla sosiaalipolitiikan ja
vakautuvan alueen talouden toimivuudesta. Kansainvälisesti on tärkeää kehittää
kriisialueille toimivia malleja, joissa yhdistetään siviili- ja sotilaallista
kriisinhallintaa sekä kehitysyhteistyön keinoja. Konfliktikierteet on
katkaistava.
Suomessakin inhimillinen turvallisuus tarkoittaa perus- ja ihmisoikeuksien
kunnioittamista. Suomessa on ajankohtaista ja tärkeää, että pystytään
suojelemaan kaikkia kansalaisia myös lähisuhdeväkivallalta. Perheen sisäinen
väkivalta on pitkään ollut tabu Suomessa. Ongelmaa ei ole riittävässä määrin
tunnistettu eikä sen estämiseksi ole suunnattu tarpeeksi toimenpiteitä.
Olen iloinen, että joitain vuosia sitten tekemäni aloite
poikkihallinnolliseksi perheväkivallan ehkäisyohjelmaksi on saanut tuulta
siipiensä alle. Aloitteen allekirjoitti tuolloin yli puolet Vantaan
kaupunginvaltuutetuista. Toivon, että Vantaan ohjelma kannustaa myös muita
kuntia samaan toimintaan. On tärkeää, että lapsiin kohdistuva väkivalta
tunnistetaan sen estämiseksi. Naisiin kohdistuva väkivalta tapahtuu usein
kotona, ja sen estämisen ensiaskel on väkivallan tuomitseminen julkisesti eri
tahoilla. Systemaattista viranomaisyhteistyötä lähisuhdeväkivaltaa vastaan
tarvitaan. Perheväkivallasta missään muodoissaan ei saa vaieta yksityisyyden
suojaan nojautuen. Väkivallattomuus Suomessa ja muualla on inhimillistä
turvallisuutta.
Suomi on vaurastunut niin, että voimavaroja on voitu käyttää
hyvinvointipalvelujen kehittämiseen. Tällä hetkellä suuri haaste on se, että
osaamme olla solidaarisia myös niitä ihmisiä kohtaan, joiden ääni kuuluu
heikoimmin. On tärkeää, että Vantaa kehittää koulutusta vahvistaen erityistä
tukea tarvitsevien oppilaiden asemaa. On välttämätöntä, että vaikeavammaisten
oikeus henkilökohtaiseen avustajaan tunnustetaan ja tunnistetaan.
Kehitysvammaisten asumisoloja pitää kehittää sekä Vantaalla että koko maassa
ottaen huomioon 90-luvulla hyväksyttyjen perusoikeuksien ajatus.
Näillä mietteillä haluan herättää ajatuksia paremman ja oikeudenmukaisemman
Vantaan ja Suomen puolesta. Toivotan kaikille valoisaa ja mukavaa vappua!
|
|
Viimeksi päivitetty ( 03.05.2008 01:37 )
|
|
Väkivallattomuus ja huoli nuorten syrjäytymisestä Vihreän Vapun teemoina |
|
|
|
|
Kirjoittanut Vantaan Vihreät
|
|
02.05.2008 13:04 |
|
 Paikalle kerääntyi noin 50 aktiivista kuulijaa, kun Tikkurilan Vihreät järjesti perinteisen Vihreä Vappu tilaisuuden Veininmyllyllä Tikkurilassa. Kaupunginvaltuutettu Ulla Anttila peräänkuulutti omassa vappupuheessaan solidaarisuutta. Solidaarisuus kuuluu perinteisiin vapputeemoihin ja tänä päivänä ihmisten tulisi tuntea maailmanlaajuista solidaarisuutta." Meidän pitää tuntea solidaarisuutta niitä ihmisiä kohtaan, jotka tällä hetkellä ovat vainottuja tai alistettuja.", Anttila sanoi.
Jokaisella pitää olla oikeus turvaan ja suojaan - ketään ei saa sortaa. Tämä inhimillinen turvallisuus tarkoittaa perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. On tärkeää, että pystymme suojelemaan kaikkia kansalaisia myös lähisuhdeväkivallalta. Vantaan poikkihallinnollinen perheväkivallan ehkäisyohjelma on hyvä malli, joka kannustanee muitakin kuntia samantapaiseen toimintaan.
Tällä hetkellä suuri haaste on se, että osaamme olla solidaarisia myös niitä ihmisiä kohtaan, joiden ääni kuuluu heikoimmin, Anttila totesi.
Katso myös: Ulla Anttilan vappupuhe Minna Vähämäen avauspuhe Jyrki Kasvi Vihreä Vappu tilaisuudessa Johanna Karimäen vappupuhe Tuokiokuva Vihreä Vappu tilaisuudesta |
|
Viimeksi päivitetty ( 04.05.2008 11:21 )
|
|
Lue lisää...
|
|
Kirjoittanut Administrator
|
|
25.02.2008 14:14 |
|
Avoin keskustelutilaisuus Sipoonkorven suojelusta Hakunilassa keskiviikkona 27.2. klo 18.00-20.00. Paikka Skomarsin torppa (Ratsumiehenpolku 1). Alustajina erikoissuunnittelija Hannu Ormio Metsähallituksesta sekä Kimmo Jääskeläinen Vantaan Vihreistä. Tilaisuuden järjestävät Vantaan Vihreät sekä Vantaan Vihreät Nuoret ja Opiskelijat. Tervetuloa! |
|
Viimeksi päivitetty ( 25.02.2008 16:57 )
|
|
|
