Vantaan Vihreiden vaaliohjelma 2008

Vantaan vihreät haluavat kunnallispolitiikkaan rohkeutta, suoraselkäisyyttä ja reiluja, avoimia pelisääntöjä. Tarvitaan kykyä tarttua asioihin, joiden korjaaminen tuntuu mahdottomalta.

Vantaan vihreät ovat luomassa Vantaasta kaupunkia, jota kehitetään inhimillisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Vantaan talousongelmiin on etsittävä ratkaisuja, jotka tukevat myös kestävää kehitystä. Koulutuksen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä on kiinnitettävä erityistä huomiota ongelmien ennaltaehkäisemiseen. Vantaan on investoitava ihmiseen. Vantaa on ihmisten yhteisö, joka pitää tehdä hyväksi paikaksi asua, elää ja toimia.

1. Askeleen edellä ilmastotalkoissa

Ilmastopäästöt syntyvät lukuisista paikallisista teoista. Jokainen vantaalainen voi omilla valinnoillaan vähentää päästöjä, tukea uusiutuvan energian tuotantoa ja ennen kaikkea säästää energiaa. Vihreämpi Vantaa tekee käytännön ratkaisuja ilmastonmuutosta aiheuttavien päästöjen vähentämiseksi.

1.1 Liikenne sujuvaksi ja ekologiseksi

Julkisen liikenteen on toimittava kaikkialla kuntarajojen sitä hidastamatta

Raideliikenne on liikkumisen perusta; kehärata, päärata ja metro sekä varaus Klaukkalan radalle. Asemilla on oltava riittävä määrä liityntäpysäköintipaikkoja, ja kulkuneuvojen vaihto on saatava joutuisaksi tiheillä vuoroväleillä. Liikennevälineiden matkustusviihtyvyyteen on panostettava, samoin liityntäpaikkojen viihtyisyyteen ja turvallisuuteen. Kehä III:n joukkoliikennekaistat on saatava pikimmiten kuntoon tukemaan joukkoliikenteen käyttöä muun muassa työ- ja koulumatkoihin.

Lippujen hintoja täytyy laskea. Seutulipun ja sisäisen lipun hintojen on oltava lähempänä toisiaan. Kaksi euroa on sopiva seutulipun hinta. Vantaalle tulee luoda kaupunkiraitiovaunuverkosto, ja reuna-alueet tulee hoitaa pikkubusseilla kutsuliikenteenä.

Kevyen liikenteen väylät on pidettävä kunnossa

Väylästöjen tulee olla hyvin opastettuja ja esteettömiä, jotta käveleminen sekä polkupyörän ja rullaluistinten käyttö sujuu mukavasti niin töihin mennessä kuin vapaa-ajan liikkumisessakin. Julkisen liikenteen solmukohtiin on saatava kunnolliset säilytyspaikat pyörille. Kaupunkipolkupyörille olisi käyttöä ainakin Tikkurilassa, Myyrmäessä ja Aviapoliksen alueella.

Ruuhkamaksut on otettava käyttöön

Ruuhkat eivät lopu teitä ja parkkipaikkoja rakentamalla, mutta harkiten kohdennetuilla ruuhkamaksuilla voidaan vähentää yksityisautoilua. Ruuhkamaksujen tuotto tulee käyttää joukkoliikenteen kehittämiseen.

1.2 Kaupunkirakenne inhimilliseksi

Yhtenäinen metropoli

Kuntarajat eivät saa hankaloittaa ihmisten arkea. Siksi Vihreiden tavoitteena on yhtenäinen metropolialue. Pääkaupunkiseudun kaupungit ja kehyskunnat tulee yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi, jonka alla on toimiva kaupunginosahallinto. Päätöksenteon tulee tapahtuu suorilla vaaleilla valituissa valtuustoissa.

Jokaisella on oikeus hyvään ja turvalliseen elinympäristöön

Uuden asuntorakentamisen tulee noudattaa inhimillistä mittakaavaa sekä suosia jalankulkua ja pyöräilyä. Maankäyttö, asuminen ja liikenne suunnitellaan seudullisesti ja yhdyskuntarakenne pidetään hallittuna ja tiiviinä - ei anneta kuntarajojen hajottaa. Työpaikat, päiväkodit ja koulut sijoitetaan siten, että ihmisten ja tavaroiden liikuttelun tarve on mahdollisimman vähäinen. Uudet asuinalueet rakennetaan esteettömiksi toimivan raideliikenteen yhteyteen.

Hyvällä suunnittelulla luodaan viihtyisä ympäristö

Vantaan asuntopolitiikan on oltava sosiaalisesti sekoittavaa, ja eri alueille tulee rakentaa monenlaisia asumismuotoja, kuten omistus- ja vuokra-asuntoja, sulassa sovussa. Vuokra-asumisen tulee olla nykyistä edullisempaa. Lähiöiden rappeutuminen on katkaistava panostamalla perusparantamiseen. Kerrostalojen lisäksi tarvitsemme tiivistä ja matalaa asuntorakentamista. Marja-Vantaan lisäksi myös muut uudet kaupunginosat on rakennettava ekologisiksi. Vantaan on ryhdyttävä kokeilemaan uutta nollaenergia-asumiseen perustuvaa rakentamista.

1.3 Vantaan päästöt alas konkreettisin keinoin

Päästöjä on vähennettävä 40 prosentilla vuoteen 2020 mennessä.

Kaupungin on kannettava vastuunsa energiankäytön tuntuvasta vähentämisestä, ja energiansäästöohjelman toteutumista on valvottava. Uusiutuvien energialähteiden osuutta tuotannossa tulee kasvattaa. Vantaan Energian on lisättävä tuulisähkön tuotantoa. Vantaan on tuettava energiapihiä asumista. Rakennetaan kaukolämpöverkko mahdollisimman kattavaksi ja jätetään jäähyväiset energiasyöpöille suorasähkö- ja öljylämmitykselle. Uudet kiinteistöt rakennetaan matalaenergisiksi ja ne liitetään kaukolämpöverkkoon. Kaupungin omissa vanhoissa kiinteistöissä otetaan pikaisesti kaukolämpö käyttöön. Ympäristövastuullisen rakentamisen neuvontaa on kehitettävä yhdessä kaupungin rakennusvalvonnan, Vantaan Energian ja Motivan kanssa.

1.4. Kierrätys- vai kertakäyttöyhteiskunta?

Jätepolitiikassa on pohjimmiltaan kyse luonnonvarojen kestävästä käytöstä

Järkevän jätepolitiikan ensimmäisenä tavoitteena tulee olla jätteensynnyn vähentäminen sekä tämän jälkeen jätteiden hyödyntäminen materiaalina. Vastustamme jätteen massapolttoa. Jätteiden energiahyötykäyttö ei saa vähentää kierrätystä.

Kierrätys on tehtävä helpoksi ja kannattavaksi

Kierrätys vähentää kaatopaikkajätettä. Kierrätyspisteet on sijoitettava kulkureittien varrelle esimerkiksi taloyhtiöihin ja kauppojen läheisyyteen. Lajittelemattoman jätteen käsittelymaksuja on korotettava. Kierrätyskeskuksen toimintaa on kehitettävä tarjoamalla sille asianmukaiset, pysyvät tilat eri puolille kaupunkia. Jäteneuvonta on saatava jokaisen vantaalaisen ulottuville esimerkiksi yhteispalvelupisteisiin. Yhteistyötä kansalaisjärjestöjen mm. ympäristö- ja kuluttajajärjestöjen kanssa on kehitettävä.

1.5. Eettiset valinnat mukaan päätöksentekoon

Ympäristö- ja eettiset näkökohdat ohjaamaan kaupungin hankintapäätöksiä

Kilpailutuksessa on noudatettava kaupungin eettisiä ohjeita, hinta ei saa muodostua ainoaksi valinnan määrääväksi tekijäksi vaan myös elinkaariajatteluun on satsattava. Kaupungin laitoksissa tarjottavan ruoan on oltava terveellistä ja siihen on varattava riittävästi rahaa. Suositaan lähiruokaa, luomua, kasvisruokaa ja reilun kaupan tuotteita. Kaupungin työsuhdepolkupyörät olisivat oiva keino hoitaa sekä kodin ja työpaikan väliset matkat että päivittäiset työhön kuuluvat matkat.

Sosiaalisesti kestävää työvoimapolitiikkaa

Naisvaltaisten alojen kuten opettajien, koulunkäyntiavustajien ja hoitajien pätkätyöputket on saatava poikki ja luotava kestävät työsuhteet tilalle. Perusteetonta työsuhteiden määräaikaistamista ja lomautuslinjaa emme millään toimialoilla hyväksy. Kaupungin on oltava tasa-arvoa edistävä, reilu ja kannustava työnantaja.

1.6 Viihtyisä ja puhdas ympäristö kuuluu jokaiselle

Vihreä on terveen ympäristön väri

Viheralueet ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden ja ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Viihtyisät puistot, monimuotoiset metsät ja kauniit kalliot kuuluvat vantaalaisuuteen. Viheralueet ja niitä yhdistävät viherkäytävät takaavat eläinten ja ihmisten turvallisen liikkumisen. Tärkeitä luontoalueitamme emme uhraa elinkeinoelämän paineiden alla rakentamisen hyväksi. Suuri osa kaupungin omista metsistä kannattaa jättää luonnontilaan. Sipoonkorpi, Petikko ja Vestran metsäalueet ovat erityisessä suojeluksessamme. Luonnonsuojelualueita on hankittava lisää kaupungin omistukseen ja rauhoitettava uusia alueita.

Tavoitteena roskaton kotikatu

Kulkureittien varrelle tarvitaan lisää roska-astioita. Panostetaan yhteisvastuuseen ja asennemuutokseen roskaamisen ehkäisemiseksi. Roskaton ympäristö on tärkeä sekä asukkaiden viihtyvyyden että Vantaan kaupungin imagon kannalta.

Vantaanjoki ja Keravanjoki virkistyksen lähteinä

Tarvitsemme polkuja, laitureita, levähdyspaikkoja, uimapaikkoja, onki- ja kanoottilaitureita, nuotiokatoksia ja välineiden vuokrauspisteitä. Vantaanjoen päähaaran pohjoiset osat on kuitenkin syytä jättää omaan viehättävään luonnontilaansa. Jokivesien laatua pitää parantaa leventämällä peltojen suojavyöhykkeitä ja laittamalla haja-asutusalueiden jätevesihuolto nopeasti kuntoon. Myös lentoaseman vesistöpäästöjen rajoja on tiukennettava ja valvonnan on oltava riittävää. Vantaalle on saatava toimiva hulevesi- sekä pienvesistöstrategia. Kulttuurihistoriallisesti merkittäviä ympäristöjä, kuten Sotunkia, Kirkonkylää ja Seutulaa, on erityisesti vaalittava.

Melusuojat on saatava kuntoon

Meillä on maan suurin lentokenttä ja useita valtakunnan vilkasliikenteisimpiä valtateitä. Valtiota on painostettava, jotta se vihdoin toteuttaisi maisemaan sopivia valleja ja muita ääniesteitä meluisimpien väylien varsille asukkaiden suojelemiseksi. Kehä kakkosta ja nelosta ei tarvita.

2. Palvelut, sivistys ja kulttuuri parantavat elämänlaatua

Vantaan vihreät kannattavat hyviä julkisia palveluita, koska ne luovat tasa-arvoa ja parantavat elämänlaatua. Palveluiden täytyy toimia joustavasti. Riittävät yksilölliset palvelut ja esteetön toimintaympäristö tekevät itsenäisen elämän mahdolliseksi myös vammaisille ja vanhuksille. Kaupungin eri toimialojen, kuten opetustoimen, nuorisotoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen, on tehostettava keskinäistä yhteistyötään.

Vastuu palveluiden tuottamisesta kuuluu kunnalle. Palveluja voidaan järjestää monipuolisesti joko omana tuotantona, yhteistyössä järjestöjen kanssa tai ostopalveluna. Laadukkaiden palveluiden tuottamiseksi myös maltillinen veron korotus on hyväksyttävissä.

Ennaltaehkäisyyn tulee panostaa kaikilla toimialoilla

Ongelmien ennaltaehkäisy vähentää inhimillisiä kärsimyksiä ja on halvempaa kuin vahinkojen korjaaminen. Ennaltaehkäisyn arviointiin tulisi panostaa päätöksenteossa selvästi nykyistä enemmän. Tarvitaan asennemuutosta. Ennaltaehkäisyn tulokset eivät näy heti vaan vasta viiveellä.

Yksinolosta yhteisöihin

Järjestöt, kolmas sektori ja yritykset tarjoavat mahdollisuuksia yhdessäoloon ja yhteiseen tekemiseen. Kaupungin tehtävä on tarjota ilmaisia tai kohtuuhintaisia tiloja ja tukea harrastusmahdollisuuksien järjestämiseen. Kaupungin on luotava mahdollisuuksia yritysten yhteisvastuun kehittämiseksi Vantaalla. Asukaspuistoja on kehitettävä kaikille avoimien kylätalojen suuntaan.

2.1. Terveys- ja sosiaalipalvelut kuntoon

Laadukkaat terveyspalvelut kuuluvat kaikille

Terveyspalvelujen on oltava helposti saatavilla siten, että hoitoa saa oikealla hetkellä ja oikeassa paikassa. Hoitohenkilökunnan riittävyys ja inhimilliset työolot ovat ratkaisevia laadukkaan terveydenhuollon varmistamiseksi.

Perheiden varhainen tukeminen on tärkeää

Perheitä on tuettava jo ennen kuin ongelmia ilmenee. Ongelmien ennaltaehkäisyssä keskeistä on perheiden omien toivomusten ja tarpeiden kuuleminen sekä kotipalvelun tarjoaminen ajoissa. Perhe- ja nuorisoneuvolan toimintaan tarvitaan lisää resursseja, jotta nuorten ongelmien kanssa painivat perheet saavat akuuttia tukea. Nuorisoaseman toimintamahdollisuuksia on vahvistettava. Lastensuojeluun tarvitaan lisää resursseja, ja sosiaalityöntekijöiden työolosuhteita ja palkkausta on parannettava. Jokaisen, joka toimii lasten ja nuorten kanssa, on kannettava varhaisen puuttumisen vastuuta ja tartuttava toimiin aktiivisesti.

Psykiatrian palveluja tarvitaan lisää

Hoitoon pitää päästä nopeasti ja varmasti. Lasten ja nuorten psykiatriapalveluja tulee lisätä. Sairaalakoulu on saatava Vantaalle nopealla aikataululla. Kouluterveydenhuollon tueksi on löydyttävä lasten ja nuorten psykiatriaan perehtyneitä sairaanhoitajia, ja mahdollisuus psykiatriseen konsultaatioon on järjestyttävä varhaisen puuttumisen periaatteella. Avohoitoa tulee olla tarjolla riittävästi myös 18 vuotta täyttäneille. Nuorten palveluiden ikäraja tulee nostaa 18 vuodesta 25 vuoteen.

Vanhuksille on tarjottava vaihtoehtoja ja tukea palveluviidakossa

Vantaan on sekä tuettava kotona asumista että tarjottava erilaisia tuettuja asumismuotoja niille ikäihmisille, jotka eivät ole jatkuvan laitoshoidon tarpeessa. Jokaisella yli 75-vuotiaalla tulee tarvittaessa olla oikeus omaan palveluohjaajaan, joka etsii tarvittavan palvelukokonaisuuden kunnan, valtion ja yksityisten palveluntuottajien tarjonnasta.

Vammaisille on taattava itsenäinen elämä

Vammaisen henkilön itsenäiseen elämään kuuluvat toimiva kuljetuspalvelu, henkilökohtainen avustaja, esteettömyys ja riittävä toimeentulo. Kaupungin tulee palkata vammaisia työhön, jotta heidän elämänlaatunsa kohenisi. Avustajapalveluita on oltava tarjolla kaikille tarvitseville.

2.2. Koulutukseen ja varhaiskasvatukseen panostettava

Lisää laatua koulutusjärjestelmään

Ryhmäkokoja on pienennettävä niin kouluissa kuin päiväkodeissakin. Päiväkodeissa on satsattava hoito- ja kasvatushenkilöstön pysyvyyteen ja lastentarhanopettajien määrää on lisättävä. Monimuotoisempia opetusjärjestelyjä kuten pienryhmäopetusta ja tiimityöskentelyä on lisättävä. Kouluja on kehitettävä lapsen persoonaa tukeviksi turvallisiksi yhteisöiksi. Yhteistyömahdollisuudet paikallisten vaihtoehtopedagogisten koulujen kanssa kannattaa hyödyntää. Tiedonkulku lastenneuvolan, päivähoidon sekä koulujen ja oppilaitosten kesken on saatava toimivaksi.

Lapsia ja nuoria on tuettava päivähoidosta ammattikoulutukseen asti

Erityistä tukea tarvitsevan lapsen on saatava nopeasti tarvitsemansa tukitoimet. Kaupungin on pyrittävä järjestämään myös erityistä tukea tarvitsevien opetus lähikouluperiaatteella. Kouluissa ja päivähoidossa tulee olla riittävästi myös avustavaa henkilökuntaa. Maahanmuuttajalapsien koulutuksen turvaamiseksi on huolehdittava suomi toisena kielenä -opetuksen ja oman äidinkielen opetuksen riittävästä määrästä ja laadusta.

Nuorista on huolehdittava myös peruskoulun jälkeen.Koulupudokkuutta pitää torjua aktiivisesti. Kymppiluokkia on kehitettävä esimerkiksi työpajatyyppisen toiminnan suuntaan. Kaikille peruskoulun päättäville nuorille on tarjottava jatko-opiskelupaikka sekä tarvittaessa erityistukea.

Koulu-uupumusta ja syrjäytymistä on ehkäistävä lisäämällä kouluterveydenhoitajien, -psykologien ja -kuraattorien määrää. Koululääkärijärjestelmä on palautettava.

Päivähoitopalvelujen on oltava joustavia

Lasten vaihtoehtoisia hoitomahdollisuuksia, asukaspuistoja, leikkipuistotoimintaa ja kotihoitoa on kehitettävä, ja niiden valitsemisen on oltava aito mahdollisuus myös pienituloisille perheille. Kotihoidontuen Vantaa-lisää on korotettava. Tarvitaan myös päivähoidon joustavuutta perheiden vaihtuvissa elämäntilanteissa. Tavoitteenamme on saada asukaspuisto ja avoin päiväkoti jokaiseen kaupunginosaan.

2.4. Kulttuuri ja vapaa-aika monimuotoisemmiksi

Vantaan kaupungin kulttuuri-imagoa on kohennettava

Silkin kulttuurikeskus on toteutettava. Kirjastojen aineistojen hankintamäärärahat on saatava samalle tasolle kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa.

Vapaiden teatteriryhmien ja bändien harjoitus- ja esiintymistiloja on lisättävä.

Harrastamisen mahdollisuuksia on lisättävä

Kaupungin on tuettava monipuolista harrastamista osoittamalla enemmän resursseja monipuolisen toiminnan järjestämiseen. Nuorisotalotoimintaa ja kerhotoimintaa kouluikäisille tulisi lisätä. Eri teemoin profiloituneita nuorisotaloja tarvitaan eri puolille Vantaata. Taiteen perusopetuksen tulee olla saavutettavissa kaikille halukkaille, ja opetuksen on oltava kohtuuhintaista. Erilaisia liikuntapaikkoja ja muita asukkaiden kokoontumisen ja harrastamisen paikkoja tarvitaan enemmän.

3. Vihreä Vantaa on avoin ja rohkea kansalaisyhteisö, jossa kaikki asukkaat ovat yhdenvertaisia

Vantaalla on taattava samat mahdollisuudet ja oikeudet niin vammaisille, maahanmuuttajille, kieli-, kulttuuri-, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöille kuin valtaväestöllekin. Vantaalla on toteutettava samapalkkaisuuden periaatetta, arvioitava päätösten sukupuoli- ja muut vaikutukset sekä palkattava myös naisia johtotehtäviin. Kaikilla on oltava oikeus oman kielen ja kulttuurin säilyttämiseen. Kaikkien maahanmuuttajien on saatava asianmukaista kielikoulutusta.

Mahdollisuuksia matalan kynnyksen tekemiselle ja vaikuttamiselle

Vantaalla on kehitettävä aluetoimintaa ja alueella toimimista. Jokaisen on saatava vaikuttaa kotikatunsa, kaupunginosansa tai kylänsä asioihin. Päätöksenteossa on kuunneltava mm. asukasyhdistyksiä, nuorisovaltuustoa sekä vammais- ja vanhusneuvostoja. Asukkaille on tarjottava selkeät kanavat vaikuttaa asioihin jo valmisteluvaiheessa. Kotikaupunkia pitää voida suunnitella ja palveluista antaa palautetta internet-yhteisössä. Täällä jo toimivien yhteisöjen ja järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä on lisättävä ja toimintaedellytyksiä parannettava esimerkiksi tarjoamalla tiloja.

Tiedotuksen ja yhteistyön on oltava toimivaa

Erilaisten sähköisten foorumien kehittäminen on tärkeää, jotta kuntalaiset saisivat tiedon tapahtumista nopeasti ja reaaliajassa. Aluekeskuksiin on saatava kaikkien käytössä oleva avoin langaton verkko. Vantaan kaupungin nettisivut on uudistettava käyttäjäystävällisemmiksi. Myös perinteistä ilmoitustaulutiedotusta tarvitaan edelleen ja järjestöille on annettava paremmat mahdollisuudet tiedottaa toiminnastaan.

Vantaa edistää oikeudenmukaisuutta

Kuntien kansainvälisellä yhteistyöllä pitää edistää kestävää kehitystä ja ihmisoikeuksien toteutumista. On tärkeää, että ulkomailla käyvillä vantaalaisdelegaatioilla on ihmisoikeusasiantuntemusta, jotta yhteisprojekteja esimerkiksi oikeusavun kehittämiseksi ja perheväkivallan ehkäisemiseksi saataisiin käyntiin. Ympäristökysymykset ovat myös ihmisoikeuskysymyksiä.

• Kaukolämpöverkko koko Vantaan kattavaksi ja siihen liittymistä on kannustettava

• Vantaan voi kannustaa investointiavustuksin siirtymistä maalämpöön tai lämpöpumppuihin.

• Sipoonkorven kansallispuisto on perustettava.

• Yhtenäisistä metsäalueistamme on pidettävä huolta.

• Jokivesien rehevöityminen on estettävä vaatimalla riittävät suojavyöhykkeet peltojen reunoille.

• Haja-asutusalueiden jätevesihuolto kuntoon - líitetään yhteiseen jätevesiverkkoon

• Työmatkafillarit edistämään ilmastonmuutoksen torjuntaa

• Varhainen puuttuminen ja etsivätyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaksi.

• Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut kuntoon.

• Esteettömyys rakentamisessa ja kaupunkisuunnittelussa on tasa-arvoa.

• Vihreiden aloitteen pohjalta tehdyn perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyohjelman toimeenpano on toteutettava rivakasti.

• Selviämisasema on toteutettava Vantaalle nopealla aikataululla