Tervetuloa Tikkurilan Vihreiden järjestämään Vihreä Vappu-tilaisuuteen. Opettajana ja äitinä haluan sanoa pari sanaa nuoristamme, näin keväällä, joka on nuoruuden symboli.

Maamme peruskoulujärjestelmä on maailmanlaajuisesti vertailtuna sekä kustannustehokas että tasa-arvoinen järjestelmä, joka PISA-tutkimuksissa on moneen kertaan nyt toteen näytetty. Vähemmän on julkisuudessa kiinnitetty huomiota siihen, mitä tapahtuu nuorelle peruskoulun jälkeen. Tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä kun ei enää jatkukaan, kun 9 vuotta koulupenkkiä on kulutettu. 15/16-vuotias nuori joutuu tilanteeseen, jossa kilpaillaan hyvistä jatkokoulutuspaikoista. Tällöin aletaan erotella jyviä akanoista. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen arvostus ei juhlapuheista huolimatta ole edelleenkään samanlainen. Nuoret, jotka ovat monessa mielessä vielä ihan lapsia, joutuvat äkkiä tekemään tiliä siitä, miten on tullut suhtauduttua opiskeluun, ovatko numerot todistuksessa hyviä tai mitä ammattia halua ryhtyä aikuisena harjoittamaan. Ei ihan helppoja valintoja tehtäväksi tuossa iässä. Joku saattaakin jäädä vielä vuodeksi peruskouluun, niin sanotulle kymppiluokalle, korottamaan arvosanojaan, kun ei jatkokoulutuspaikkaa saa. Alussa mainittu tasa-arvoinen ja hyvä koulutusjärjestelmä ei tässä valossa näytäkään enää niin loistavalta, ainakaan se ei ole aukoton.

Stakesin tutkimuksen mukaan 65 000 nuorta on syrjäytymisvaarassa ja luku on kasvava.  Näille nuorille loistava peruskoulumme ei ollutkaan maailman paras paikka. Koulu ei välttämättä ole syrjäytymisen syy, mutta yhteiskunnallisena instituutiona koulun tulisi pyrkiä vaikuttamaan syrjäytymisen ehkäisyyn. Koulutusjärjestelmämme tarjoaa nuorille vielä yhtä lisävuotta oppia vihdoin ja viimein koulujärjestelmän ja yhteiskunnan hyväksymille tavoille, samalla menetelmällä kuin tähänkin asti. Nurinkurista. Kun ensin istut 9 vuotta sopeutumatta, saat palkaksi viedä vuoden lisää tätä kakkua!

Tarvitaan koulutusjärjestelmän muutos, jossa toinen aste pannaan kuntoon. Yhtenäinen järjestelmä, jossa voi valita eri polkuja, takaa sekä tasa-arvon että vastaa yhteiskunnan vaatimuksiin. Tällä hetkellä esim. lukiossa kärvistelee osa nuorista pakosta ja vailla kiinnostusta teoreettiseen opiskeluun ja saaden vain epäonnistumisen kokemuksia. Samaan aikaan ammatillisella puolella opiskelee niitä, jotka oli pakko vaan sijoittaa johonkin, mutta iän kasvaessa oma kiinnostus löytyy ehkä teoreettisemmalta puolelta. Erilaisia ratkaisuja on tehty, mm. kaksoistutkinto, joka on kuitenkin raskas eikä varsinaisesti ratkaise rakenteellista ongelmaa josta toinen aste tällä hetkellä kärsii.  Tämä on valtakunnallinen asia ja lainsäädännöllinen asia eikä ratkenne kovin nopealla aikataululla. Mitä me Vantaalla voisimme tehdä jo nyt?

Vantaa voi toimia esimerkkinä pitämällä huolta vantaalaisista peruskoulun päättäjistä. Kaikille on taattava jatkopaikka koulutukseen. Mikäli ainoa jatkomahdollisuus on kymppiluokkaa, pitää kymppiluokkia kehittää enemmän. Kymppiluokkatoimintaa voi kehittää esimerkiksi yhdessä nuorisotoimen kanssa. Kymppiluokalla olisi hyvä olla nuoren omaa persoonaa tukevaa toimintaa, esim. työpajatoimintaa, jossa huomio kiinnitettäisiin nuoren omasta kiinnostuksesta lähtevien toimintojen harjoittamiseen ja peruskouluaineet ja niiden korottaminen tai päättötodistuksen saanti tulisi hyvänä lisänä. Tämä tukisi nuoren kasvua ja sopeutumista yhteiskunnan jäseneksi paremmin kuin se, että huomio kiinnitetään numeroihin ja suorittamiseen. Kehittäminen on syytä suunnata näiltä osin koko peruskoulujärjestelmäämme. Lapsen kasvu omaksi itsekseen ja vastuulliseksi yhteiskunnan jäseneksi on oltava tavoite, joka näkyy kaikessa koulutustoiminnassamme. Kun lapsi tai nuori on sinut itsensä kanssa ja elää osana yhteisöä, johon tuntee kuuluvansa ja jossa tuntee olonsa tärkeäksi, jokainen voi tuntea olonsa turvalliseksi kouluissamme.