Kaupunginvaltuutettu Ulla Anttila
Vappupuhe Tikkurilan Vihreiden vapputilaisuudessa 1.5.2008 klo 14


Hyvä vappuväki, hyvät ystävät,

vietämme vappua, työväen ja ylioppilaiden juhlaa. Mikä yhdistää näitä ryhmiä?
Työväki on ajanut työtätekevän kansan asiaa. Ylioppilaat ovat ajaneet
edistäneet sivistysajattelua. Nykyaikana ajatus työtätekevien oikeuksista ei
ole rajoittunut vain perinteiseen työväkeen vaan ajatuksia herättävät myös
pätkätyöt, joita kasautuu erityisesti nuorille naisille.

Nykyajan solidaarisuus ei saisi rajoittua vain maamme rajoihin. Meidän pitää
tuntea solidaarisuutta niitä ihmisiä kohtaan, jotka tällä hetkellä ovat
vainottuja tai alistettuja. Tämä joukko ei ole pieni, sillä
ihmisoikeusloukkaukset ovat yleisiä eri puolilla maailmaa. Konflikteja on
esimerkiksi noin kahdessakymmenessä Afrikan maissa. EU:n ja Suomen EU:n
jäsenmaana on toimittava aktiivisesti näiden konfliktien lopettamiseksi.

YK:n kehitysjärjestö UNDP lanseerasi vuonna 1994 termin ?inhimillinen
turvallisuus? kuvaamaan nykyisiä turvallisuushaasteita. UNDP:n kehitysraportti
vuonna 1994 nimittäin keskittyi inhimilliseen turvallisuuteen. Inhimillinen
turvallisuus täydentää perinteistä turvallisuuspoliittista ajattelua, joka
perustuu kansalliseen turvallisuuteen. Inhimillinen turvallisuus tarkoittaa
sitä, että jokaisella pitää olla oikeus turvaan ja suojaan - ketään ei saa
sortaa.

Inhimillinen turvallisuus pitää sisällään voimakkaan perus- ja ihmisoikeuksien
korostamisen, ajatuskulun, johon mm. YK:n ihmisoikeusjulistus perustuu.

Turvallisuutta tuotetaan siis perinteisen turvallisuuspoliittisen ajattelun
ohella myös muilla keinoin, kuten huolehtimalla sosiaalipolitiikan ja
vakautuvan alueen talouden toimivuudesta. Kansainvälisesti on tärkeää kehittää
kriisialueille toimivia malleja, joissa yhdistetään siviili- ja sotilaallista
kriisinhallintaa sekä kehitysyhteistyön keinoja. Konfliktikierteet on
katkaistava.

Suomessakin inhimillinen turvallisuus tarkoittaa perus- ja ihmisoikeuksien
kunnioittamista. Suomessa on ajankohtaista ja tärkeää, että pystytään
suojelemaan kaikkia kansalaisia myös lähisuhdeväkivallalta. Perheen sisäinen
väkivalta on pitkään ollut tabu Suomessa. Ongelmaa ei ole riittävässä määrin
tunnistettu eikä sen estämiseksi ole suunnattu tarpeeksi toimenpiteitä.

Olen iloinen, että joitain vuosia sitten tekemäni aloite
poikkihallinnolliseksi perheväkivallan ehkäisyohjelmaksi on saanut tuulta
siipiensä alle. Aloitteen allekirjoitti tuolloin yli puolet Vantaan
kaupunginvaltuutetuista. Toivon, että Vantaan ohjelma kannustaa myös muita
kuntia samaan toimintaan. On tärkeää, että lapsiin kohdistuva väkivalta
tunnistetaan sen estämiseksi. Naisiin kohdistuva väkivalta tapahtuu usein
kotona, ja sen estämisen ensiaskel on väkivallan tuomitseminen julkisesti eri
tahoilla. Systemaattista viranomaisyhteistyötä lähisuhdeväkivaltaa vastaan
tarvitaan. Perheväkivallasta missään muodoissaan ei saa vaieta yksityisyyden
suojaan nojautuen.  Väkivallattomuus Suomessa ja muualla on inhimillistä
turvallisuutta.

Suomi on vaurastunut niin, että voimavaroja on voitu käyttää
hyvinvointipalvelujen kehittämiseen. Tällä hetkellä suuri haaste on se, että
osaamme olla solidaarisia myös niitä ihmisiä kohtaan, joiden ääni kuuluu
heikoimmin. On tärkeää, että Vantaa kehittää koulutusta vahvistaen erityistä
tukea tarvitsevien oppilaiden asemaa. On välttämätöntä, että vaikeavammaisten
oikeus henkilökohtaiseen avustajaan tunnustetaan ja tunnistetaan.
Kehitysvammaisten asumisoloja pitää kehittää sekä Vantaalla että koko maassa
ottaen huomioon 90-luvulla hyväksyttyjen perusoikeuksien ajatus.

Näillä mietteillä haluan herättää ajatuksia paremman ja oikeudenmukaisemman
Vantaan ja Suomen puolesta. Toivotan kaikille valoisaa ja mukavaa vappua!